Perustelut
Ympäristölautakunta on 16.4.2024 § 20 päättänyt velvoittaa kiinteistön 408-405-4-99 omistajan siistimään piha-alueen ja hakemaan rakennuslupaa korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen 5.000 €:n uhkasakon uhalla 6 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos velvoitetta ei noudateta, Lapuan kaupungin ympäristölautakunta voi uhkasakkolain 10 §:n nojalla tuomita uhkasakon maksettavaksi.
Kiinteistönomistaja on saanut päätöksen tiedoksi 29.10.2024. Päätös on saanut lainvoiman 30.11.2024 ja päätöksessä asetettu määräaika on päättynyt 30.5.2025.
Rakennusvalvonta on todennut 2.6.2025, ettei kiinteistölle ole haettu rakennuslupaa tai ryhdytty toimenpiteisiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa päätöksellään niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Jos velvoitetta ei noudateta, Lapuan kaupungin ympäristölautakunta voi uhkasakkolain 10 §:n nojalla tuomita uhkasakon maksettavaksi.
Uhkasakkolain 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain 34 §:ssä säädetään.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi
Ympäristölautakunta varaa kiinteistön 408-405-4-99 omistajalle tilaisuuden selityksen antamiseen rakennuksen kunnossapitoa koskevassa asiassa. Selityspyyntö koskee kiinteistön 408-405-4-99 piha-alueen siistimistä ja rakennuslupaa korjaus- ja muutostyöhön. Päätöstä on tehostettu 5.000 €:n uhkasakolla.
Selitys tulee toimittaa kirjallisesti 30 vuorokauden kuluessa selityspyynnön tiedoksisaannista Lapuan kaupungin ympäristölautakunnalle osoitteeseen Poutuntie 8, 62100 Lapua tai sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@lapua.fi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa päätöksellään niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Jos velvoitetta ei noudateta, Lapuan kaupungin ympäristölautakunta voi uhkasakkolain 10 §:n nojalla tuomita uhkasakon maksettavaksi.
Uhkasakon asettamisesta koskevasta päätöksestä peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu.
Uhkasakkolain 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain 34 §:ssä säädetään.
Perustelut:
Rakentamislain 194 §:n mukaan rakentamislain voimaan tullessa vireillä oleva asia käsitellään loppuun soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä (maankäyttö- ja rakennuslaki), jollei jäljempänä toisin säädetä.
Maankäyttö ja rakentamislain (132/1999) 125 §:n mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.
Maankäyttö ja rakentamislain (132/1999) 72 §:n mukaan Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Maankäyttö ja rakennuslain 182 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Uhkasakkolain 6 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko). Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Uhkasakkolain 22 §:n mukaan, asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista, ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevan asian ratkaisemista, varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten, kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään. Uhkasakkolain 18 §:n mukaan, milloin uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. Uhkasakkolain 19 §:n mukaan uhan asettaneen viranomaisen on lähetettävä Maanmittauslaitokselle ilmoitus kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Uhan asettaneen viranomaisen tai sen määräyksestä asianomaisen valvovan viranomaisen on lähetettävä vastaava ilmoitus asiaa koskevista myöhemmistä päätöksistä ja päävelvoitteen täyttämisestä.
Päätös
Lautakunta hyväksyi esityksen.