Ympäristölautakunta, kokous 13.6.2023

§ 48 Hakemus kuivatus-/hulevesien aiheuttamien ongelmien korjaamiseksi/Koivulantie 89/valitus/lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle

LAPDno-2022-763

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Perustelut

Tilojen 408-405-6-16, 408-405-6-240 ja 408-405-6-17 omistajat ovat 13.9.2022 toimittaneet ympäristölautakunnalle vesilain mukaisen vaatimuksen koskien Lapuan kaupungin Liuhtarin kylässä tiloja 408-405-6-16, 408-405-6-240 ja 408-405-6-17.  Vaatimus liitteenä.

Vesilain 5:5 mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä vesilain mukaista lupaa tai jota ei käsitellä ojitustoimituksessa, ja joka aiheutuu: 
1) ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki;
2) ojan suunnan muuttamisesta;
3) veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon; tai
4) muusta vastaavasta syystä.

Erimielisyyttä koskevan asian käsittelyyn sovelletaan soveltuvin osin, mitä vesilain 11 luvussa säädetään hakemusmenettelystä.

Vesilain 5:7 mukaan ojitus on toteutettava niin, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä. Vesilain 5:8 mukaan hyödynsaajan tai hyödynsaajien on pidettävä oja kunnossa. Vesilain 5:9 mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa hyödynsaajalle oikeuden ojan tekemiseen, jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita. Oikeus voidaan antaa myös, jos se on tarpeen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai toiselle kuuluvan alueen vahingollisen vettymisen tai muun edunmenetyksen estämiseksi.

Vesilain 5:10 mukaan ojaan katsotaan kuuluvan uoman kummallakin puolella yhden metrin levyinen piennar, jollei sitä ole määrätty leveämmäksi tai maan laatu vaadi leveämpää piennarta. Maanomistajalla on oikeus käyttää ojasta nostettu maa hyväkseen. Jos maanomistaja ei halua käyttää maata, hankkeesta vastaavan tulee panna maa ojan viereen tai muuhun sellaiseen paikkaan, jossa se ei aiheuta maanomistajalle haittaa eikä estä veden valumista ojaan tai aiheuta ojan luiskan sortumista, taikka viedä maa pois. Toisen kiinteistön kuivatusta palvelevaa ojaa ei saa perusteettomasti tukkia tai veden juoksua ojassa estää. Kun oja on tehty toisen alueelle, alueen omistajalle voidaan antaa oikeus omalla kustannuksellaan muuttaa ojan asemaa ja suuntaa, jos muutos ei vähennä ojasta saatavaa hyötyä eikä aiheuta sanottavaa lisäkustannusta ojituksen hyödynsaajalle.

Vesilain 5:12 mukaan ojituksesta ja 9 §:n mukaisesta oikeudesta aiheutuva edunmenetys korvataan siten kuin 13 luvussa säädetään. Jos vettä johdetaan toisen alueella olevaan puroon, maanomistajalla on oikeus saada korvausta käyttöön otettavasta alueesta vain siltä osin kuin purolle on tehty uusi uoma tai sen uomaa on huomattavasti laajennettu. Vettä toisen ojaan tai perkaamaan puroon johtava on velvollinen suorittamaan korvausta ojan tekemisestä tai puron perkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Vettä johtava on lisäksi velvollinen osallistumaan ojan tarvittavaan laajentamiseen ja kunnossapitoon. Korvaus on määrättävä noudattaen, mitä tässä luvussa säädetään yhteisestä ojituksesta.

Vesilain 5:14 mukaan jos asiasta ei sovita, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta antaa oikeuden johtaa vettä toisen ojaan muustakin syystä kuin alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi. Oikeus voidaan antaa, jos veden johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Oikeutta ei kuitenkaan voida antaa veden johtamiseksi ojaan, joka kulkee toiselle kuuluvan erityiseen käyttöön otetun alueen kautta. Oikeuden saaja on velvollinen suorittamaan veden johtamisesta aiheutuvat ojan suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt sekä huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu kohtuullisin kustannuksin vältettävää vahinkoa tai haittaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen voidaan liittää tarpeelliset määräykset työn suorittamisesta. Jos 3 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu toiselle hyötyä, sovelletaan tämän velvollisuuteen osallistua toimenpiteistä johtuviin kustannuksiin sekä menettelyyn määrättäessä osallistumisesta, mitä ojituksesta säädetään. Mikäli veden johtamisesta saatava hyöty on veden johtamisessa tapahtuneen muutoksen vuoksi lisääntynyt, voidaan kunnossapitovastuun jakautumista hyödynsaajien kesken tarkistaa muuttunutta tilannetta vastaavaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Ympäristölautakunta päättää, että kiinteistöillä 408-405-6-16, 408-405-6-240 ja 408-405-6-17 pidetään hallintolain 39 §:n mukainen tarkastus 24.11.2022 klo 15 alkaen. Tarkastukseen kutsutaan asianosaiset ja tarkastukseen osallistuvat ympäristöinsinööri ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja. 

Vesilain 14:8 mukaisesti varataan kiinteistönomistajalle mahdollisuus selityksen antamiseen ojitusta koskevasta hakemuksesta. Selitys tulee antaa 30 vuorokauden kuluessa selityspyynnön tiedoksisaamisesta. Vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista. 

Ympäristölautakunta kehottaa asianosaisia sopimaan asiassa. 

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.

Valmistelija

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Perustelut

Kiinteistöillä on pidetty vesilain mukainen katselmus 24.11.2022. Asianosaiset eivät ole päässeet asiassa sopimukseen. Kiinteistönomistajat ovat vaatineet Lapuan kaupunkia putkittamaan oja noin 100 metrin matkalla asemakaava-alueelta tulevien hulevesien johtamiseksi Koivulanluomaan. Lapuan kaupungin edustajana kunnallistekniikan päällikkö Anssi Kylkisalo on 15.12.2022 esittänyt, että Lapuan kaupunki kustantaa ojaan suodatinkankaan ja kivetyksen sekä kaivutyön putkitettavan osuuden osalta. Lisäksi kunnallistekniikan päällikkö on ilmoittanut, että tilalla 408-405-6-240 oleva syöpymä korjataan.  

Tarkastuksesta tehty muistio on lähetetty asianosaisille kommentoitavaksi. Kommentit on otettu huomioon siltä osin, kun kommentit ovat koskeneet kiinteistön 408-405-6-16 omistajien vaatimusta ojan putkittamisesta. Lisäksi muistiota on tarkennettu siltä osin, että siinä ei ole käsitelty tarkastusajankohdan jälkeen esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja. Muistio vesilain mukaisesta katselmuksesta ei ole keskustelupöytäkirja, vaan muistioon kirjataan vesilain näkökulmasta ratkaisuun vaikuttavat asiat. Kiinteistönomistajat ovat ilmoittaneet kommentoinnin yhteydessä, että kaikki paikalla olleet maanomistajat vaativat Lapuan kaupunkia putkittamaan kiistanalaisen ojan. 

Kiinteistönomistajat ovat ilmoittaneet, että eivät suostu kunnallistekniikan päällikön esitykseen kustannustenjaosta.

Muistio katselmuksesta ja kunnallistekniikan päällikön esitys kustannustenjaosta oheismateriaalina. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Ympäristölautakunta päättää, että asian käsittely raukeaa, koska ympäristölautakunnalla ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa. Ympäristölautakunta kehottaa asianosaisia saattamaan asia ratkaistavaksi ojitustoimituksessa. Ojitustoimituksen vireillepano edellyttää, että hakija laatii ojitusta varten ojitussuunnitelman, josta tehdään päätös ojitustoimituksessa. Tästä syystä ympäristölautakunta ei hallintolain 21§:n mukaisesti siirrä asian käsittelyä suoraan valtion viranomaisen käsiteltäväksi, vaan asia tulee valtion viranomaisessa vireille vasta ojitustoimitusta koskevasta hakemuksesta. 

Vireillä olevassa vesilain mukaisessa asiassa kolmen kiinteistön omistajat ovat vaatineet olemassa olevan rajaojan putkittamista ja Lapuan kaupungin osallistumista hankkeeseen. Kyseessä oleva alue palvelee laajan alueen kuivatusta, josta hyötyvät useat maanomistajat. Osa rajaojaan johdettavista kuivatusvesistä muodostuu Lapuan kaupungin asemakaava-alueelta. Hyödynsaajia on enemmän kuin kaksi, joten Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole vesilain mukaista toimivaltaa päättää ojituksen kunnossapidosta ja kustannuksista. Koska ojitusta koskevassa asiassa ei ole päästy yhteisymmärrykseen, tulee ojituksen toteuttamista varten perustaa ojitusyhteisö ja ojitusta koskeva asia ratkaistaan ojitustoimituksessa. Ojitusyhteisö perustetaan ojitustoimituksessa. Hankkeesta vastaavan on haettava ojitustoimitusta valtion viranomaiselta. Jotta ojitustoimituksessa voidaan tehdä ojitusta koskeva päätös, tulee ojitusta varten laatia ojitussuunnitelma. Ojitussuunnitelman tulee täyttää vesilain vaatimukset. Ojitussuunnitelman laatimisesta vastaa hakija tai muu hyödynsaaja. Ojitustoimitusta koskevassa päätöksessä ratkaistaan myös ojitusta koskevien kustannusten jakautuminen hyödynsaajien kesken. 

Perustelut:

Vesilain 5. luvun 4 §:n kohdan 4 mukaan ojitusta koskeva asia, joka ei 3 §:n mukaan edellytä lupaviranomaisen lupaa, on käsiteltävä ojitustoimituksessa, jos yhteisestä ojituksesta ei voida sopia ja hyödynsaajia on vähintään kolme. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta rajoittuu vesilain 5. luvun 5 §:n mukaan sellaisiin ojitusta koskeviin asioihin, joita ei tarvitse käsitellä 4 §:n mukaisesti ojitustoimituksessa. 

Vesilain 5. luvun 22 §:n mukaan yhteisen ojituksen toteuttamista varten on perustettava ojitusyhteisö, kun hyödynsaajia on vähintään kolme ja  sopimusta yhteisestä ojituksesta ei saada aikaan. Vesilain 5. luvun 24 §:n mukaan ojitusyhteisö on perustettava ojitusasiaa ojitustoimituksessa käsiteltäessä, jolleivät hyödynsaajat perustamisesta toisin sovi. 

Vesilain 5. luvun 31 §:n mukaan ojitustoimitusta on haettava asianomaiselta valtion valvontaviranomaiselta. Hankkeesta vastaavan, joka ei ole luonnollinen henkilö, on tehtävä hakemus sähköisesti. Valvontaviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä hakemuksen toimittamisen paperisena. Hankkeesta vastaavan on valvontaviranomaisen pyynnöstä toimitettava hakemusasiakirjat paperisena, jos se on tarpeen asian käsittelyn vuoksi. Valtion valvontaviranomaisen on annettava määräys ojitustoimituksen pitämiseen ympäristöhallinnon palveluksessa virkavastuulla toimivalle henkilölle, jolla on riittävä asiantuntemus (toimitusmies). 

Vesilain 5. luvun 15 §:n mukaisesti ojitussuunnitelma on laadittava, jos ojitus edellyttää ojitustoimituksessa annettua päätöstä. Ojitussuunnitelman tulee sisältää tiedot hankkeesta ja sen toteuttamistavasta sekä kuivatussyvyydestä, selvitys hankkeesta saatavasta hyödystä ja arvio hankkeen vaikutuksista. Kuivatussyvyyttä määrättäessä on otettava huomioon maan laatu, kaltevuussuhteet ja kuivatustarve. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ojitussuunnitelman sisällöstä, kuivatussyvyyden määrittämisestä ja kuivatusalueen jakamisesta osittelualueisiin. Ojitussuunnitelman laatimisesta vastaa hakija tai muu hyödynsaaja.

Vesilain 5. luvun 16 §:n mukaan ojitustoimituksen päätöksessä on vahvistettava ojitussuunnitelma, siihen liittyvä kustannusarvio ja kustannusten osittelun sisältävä jakoluettelo. Kun ojitussuunnitelma vahvistetaan ojitustoimituksessa, päätökseen on liitettävä tarpeelliset määräykset hankkeen toteuttamisesta ja sen vaikutusten tarkkailusta noudattaen soveltuvin osin, mitä 3 luvun 10 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 1 momentissa säädetään. Mitä 3 luvun 8 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään hankkeen toteuttamisen määräajasta ja sen pidentämisestä, koskee soveltuvin osin myös ojitustoimituksessa vahvistettavaa ojitussuunnitelmaa. Ojitus saadaan panna toimeen vahvistetun ojitussuunnitelman mukaisesti. Vahvistetusta ojitussuunnitelmasta voidaan ojitusta toimeenpantaessa tarvittaessa vähäisessä määrin poiketa suunnitelmaa muuttamatta, jos tämä ei merkittävästi vaikuta kustannuksiin ja ojituksesta saatavaan hyötyyn.

Vesilain 5. luvun 17 §:n mukaan kaikilla hyödynsaajilla on oikeus osallistua yhteiseen ojitukseen. Jokaisella hyödynsaajalla on oikeus vaatia ojituksen toteuttamista niin, että siitä ojituksen alkuperäistä tarkoitusta muuttamatta ja ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä tulee suurin mahdollinen hyöty hänen alueelleen. Hyödynsaajan niin vaatiessa muut hyödynsaajat ovat velvollisia osallistumaan yhteiseen ojitukseen.

Vesilain 19 §:n mukaan hyödynsaajat vastaavat saamansa hyödyn suhteessa yhteisen ojituksen ojituskustannuksista, jotka aiheutuvat kuivatusalueen tai osittelualueen maiden kuivattamisesta 15 §:n 2 momentissa tarkoitettuun syvyyteen taikka muussa tarkoituksessa tapahtuvasta veden johtamisesta, jos jäljempänä ei toisin säädetä. Hyödynsaajat voivat sopia kustannusten jakamisesta toisin kuin tässä luvussa säädetään. Hyödynsaajat vastaavat kunnossapitokustannuksista 2 momentin mukaisesti, jolleivät erityiset syyt vaadi toisenlaista kustannusten osittelua. Jos yhteinen oja uuden ojan tekemisen tai olosuhteiden muun muutoksen vuoksi tulee jollekin hyödyttömäksi, hänet on vapautettava osallistumisesta kunnossapitokustannuksiin. Mikäli veden johtamisesta saatava hyöty on veden johtamisessa tapahtuneen muutoksen vuoksi lisääntynyt, voidaan kunnossapitovastuun jakautumista hyödynsaajien kesken tarkistaa muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Jos kuivatusalue on jaettu osittelualueisiin ja jonkin osittelualueen asema on sellainen, ettei yhteisen ojan tekeminen siihen ole tarpeen toisen osittelualueen kuivattamista varten, ojituskustannuksia ositeltaessa on määrättävä, miltä osin ja missä suhteessa tällaisen osittelualueen hyödynsaajat vastaavat kuivatusalueen kustannuksista. 

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.

Valmistelija

  • Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Perustelut

Kristiina ja Juha Keppo, Jyrki Huhtala ja Ossi Kojola ovat valittaneet ympäristölautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.  Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa valituksen johdosta 23.5.2023 mennessä.    Lausunnon antoon on saatu jatkoaikaa 16.6.2023 saakka.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Ympäristölautalkunta antaa asiassa seuraavan lausunnon: 

Ympäristölautakunta on päätöksessään 15.2.2023 § esittänyt perustelut päätökselle ja todennut, että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa ko. vesilain mukaisessa asiassa. 

Ympäristölautakunta katsoo, että perusteita päätöksen palauttamiseen menettelyvirheen johdosta ei ole olemassa. 

Vesilain 1- luvun 7 §:n mukaan ojitustoimituksen toimivallasta säädetään 5 luvussa. Vesilain 5. luvun 1 §:n mukaan 5. luvun säännöksiä sovelletaan ojitukseen sekä ojan käyttämiseen ja kunnossapitoon. Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) sellaista noron tai puron perkaamista, johon ei sovelleta 6 luvun säännöksiä. Vesilain 5. luvun 2 §:n määritelmän mukaan kuivatusalueella tarkoitetaan maita, joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä; hyödynsaajalla ojituksesta hyötyä saavan kiinteistön omistajaa tai omistajia; ja yhteisellä ojituksella ojitusta, jonka kuivatusalue muodostuu eri maanomistajille kuuluvista kiinteistöistä. Vesilain 5. luvun 4 §:n mukaan ojitusta koskeva asia, joka ei 3 §:n mukaan edellytä lupaviranomaisen lupaa, on käsiteltävä ojitustoimituksessa, jos 4) yhteisestä ojituksesta ei voida sopia ja hyödynsaajia on vähintään kolme. Ympäristölautakunta on katsonut, että kyseessä on ojitusta koskeva asia, koska yhteisestä ojituksesta ei ole päästy sopimukseen ja hyödynsaajia on vähintään 3. Vesilain 5. luvun 5 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä 3 §:n nojalla lupaa tai jota ei käsitellä 4 §:n mukaan ojitustoimituksessa. Koska asia tulee ratkaista ojitustoimituksessa, ei kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ole toimivaltaa ratkaista asiaa. Alueella on toimitettu katselmus, jossa asianosaiset eivät päässet sopimukseen asiassa. Asianosaiset eivät ole myöhemminkään sopineet asiaa. Asianosaisilla on edelleen mahdollisuus sopia asiasta. Ympäristölautakunta käyttää päätösvaltaa vain niissä asioissa, joissa sitä on lainsäädännön perusteella annettu. Miilutien putkituksella ei ole vaikutusta ympäristölautakunnan päätösvaltaan asiassa. Ympäristölautakunnan päätöksenteossa ja valittajien vaatimuksessa on esitetty kartta, josta käy ilmi putkituksen sijainti, jota valittajat ovat vaatineet. Kuten valituksesta käy ilmi, kiinteistönomistus on vaihtunut kiinteistöjen 408-405-6-240 ja 408-405-6-16 osalta hulevesiin vaikuttavien muutostöiden jälkeen.

Ympäristöinsinöörin jääviyden osalta ympäristölautakunta toteaa, että ympäristöinsinööri on jäävännyt itsensä asiassa eikä ole käyttänyt asiassa kunnan puhevaltaa. Kunnan puhevaltaa asiassa on käyttänyt kunnallistekniikan päällikkö. Asia on tullut vireille ympäristöinsinöörille sähköpostitse kesällä 2022 ja alusta lähtien asiaa on hoidettu ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvana asiana, jossa yhtenä asianosaisena on ollut Lapuan kaupunki muiden maanomistajien kanssa.  Tarkastuksesta on ilmoitettu asianosaisille hallintolain mukaisesti ja kirjaa katselmuksesta on pitänyt ympäristönsuojeluosaston toimessa oleva työntekijä. Viran puolesta katselmukseen ovat osallistuneet ympäristöinsinööri ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja. Vesilain mukaisella tarkastuksella ei pidetä keskustelumuistiota. Tarkastuskertomuksesta on käytävä ilmi tarkastuksen kulku ja keskeiset havainnot.  Vesilain mukaisella tarkastuksella asiasta ei ole päästy sopimukseen. Valittajille on lähetty muistio kommentoitavaksi, josta on käynyt ilmi kunnallistekniikan päällikön esitys ratkaisuksi. Ehdotuksen mukaan kunnallistekniikan päällikkö on ilmoittanut, että Lapuan kaupungin kunnallistekniikan osasto kaivaa / perkaa pelto-ojaa noin 100 metrin matkalta, asentaa suodatinkankaan tarvittaessa ja kiveää ojanluiskat luiskien vakavoittamiseksi (pohjoinen rajaoja). Mikäli maanomistaja haluaa salaojan rakennettavan, niin maanomistaja hankkii kustannuksellaan putket ja Lapuan kaupunki tekee kaivutyöt. Laskukohtaan noin 10 m:n matkalta asennetaan suodatinkangas + ojanluiskien kiveys (eteläinen rajaoja). Valittajat ovat kommentoineet tämän jälkeen ehdotusta eivätkä ole hyväksyneet kunnallistekniikan päällikön esitystä. 

Ympäristölautakunta katsoo, että päätöstä ei tule palauttaa uudelleen ympäristölautakunnalle käsiteltäväksi ja katsoo valittajien korvausvaatimukset aiheettomiksi. 

 

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.

Oheismateriaali