Ympäristölautakunta, kokous 24.10.2023

Perustelut

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalatalouspalvelut on hakenut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta hallintopakkoa vesilain mukaisen luvan hakemisen velvoittamiseksi koskien kalatien rakentamista Mäkelänkosken vesivoimalaitoksen yhteyteen Lapualle. 

Lapuanjoessa sijaitseva Mäkelänkosken vesivoimalaitos sai perustamisluvan Vaasan läänin lääninhallituksen päätöksellä 16.11.1940. Lupapäätöksessä vesilaitoksen omistaja velvoitetaan, jos tarpeelliseksi katsotaan, rakentamaan asianomaisten viranomaisten hyväksymien piirustusten mukaan kalatie kalojen johtamista varten padon ohi.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on alueellisena kalatalousviranomaisena ja yleisen kalatalousedun valvojana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 4.10.2022 tekemissään vesilain mukaisissa hallintopakkohakemuksissa pyytänyt määräämään Lapuanjoen Mäkelänkosken voimalaitoksen luvanhaltijan (Koskienergia Oy):

1) tekemään lupaviranomaiselle hakemuksen kalatien rakentamiseksi Mäkelänkosken vesivoimalaitoksen yhteyteen 6 kuukauden kuluessa em. päätöksien lainvoimaiseksi tulemisesta.

2) toteuttamaan Mäkelänkosken kalatien suunnitelman mukaisen rakentamisen kahden vuoden kuluessa siitä, kun aluehallintovirasto on myöntänyt kalatien rakentamiselle luvan. 

Kalatalousviranomaisen mukaan tarve kalatielle on ollut koko voimalaitoksen olemassaolon ajan. Mäkelänkosken kalatien tarvetta lisää Poutun kalatien valmistuminen vuonna 2022. Poutun kalatien ansiosta kaloilla on kaikilla virtaamilla vapaa vaellusyhteys Lapuanjoen vesistön alaosalta Lapuanjoen keskiosalle. Hakemusten mukaan kalatiet ovat tarpeen taimenen sekä harjuksen elinolojen parantamiseksi. Kalatiet ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen Lapuanjoen hyvän tilan saavuttamista edistävä hanke ja se tukee valtakunnallisen kalatiestrategian tavoitteiden toteutumista. 

Varsinais-Suomen ely-keskuksen hallintopakkohakemus oheismateriaalina. 

Kokonaisselvitys Kuortaneenjärven alapuolisen Lapuanjoen ekologisen tilan parantamismahdollisuuksista- selvityksen mukaan "Kuortaneenjärven vedenpintaa säätelevä järven luusuassa sijaitseva Talinkalman säännöstelypato on osittainen vaelluseste, joka katkaisee ainakin ajoittain vesieliöiden nousun Kuortaneenjärven ja sen alapuolisen Lapuanjoen välillä. Kalojen ja muiden vesieliöiden vaellusmahdollisuutta padon ohi ei tiettävästi ole tarkemmin selvitetty, joten padon merkitystä lähinnä kalojen vaellusesteenä ei tunneta varmuudella. Lapuanjoen keskiosalla Karankylässä sijaitsevien laajojen koskialueiden keskellä sijaitseva Lakaluoman myllypato on, kuten Talinkalman patokin, osittainen vaelluseste. Se estää kalojen nousun ainakin alivirtaamakausina. Osalla vesieliöistä se saattaa katkaista nousun kaikilla virtaamilla. Lapuanjoen keskiosalla Tiistenjoella sijaitsevan runsaasti koskialueita sisältävän jokiosuuden yläreunalla sijaitsevan Mäkelänkosken voimalaitoksen säännöstelypato on täydellinen vaelluseste. Lapuanjoen keskiosalla Haapakosken kylässä sijaitseva Hourunkosken voimalaitoksen säännöstelypato on täydellinen vaelluseste."

Koskienergia Oy:n vastineessa Koskienergia Oy vastustaa hallintopakkohakemusta ja toteaa, "että jos lainvastaisia ja perusteettomia hallintopakkohakemuksia ei Koskienergian vaatimusten mukaisesti hylätä, kahden kalatien rakentamista koskevien lupahakemusten laatimiselle sekä vesilain mukaisten suunnitelmien, arvioiden ja selvitysten tekemiselle annettaan vähintään lupaviranomaisen asettama kahden (2) vuoden määräaika. Kummankin kalatien rakentamiselle tulee antaa lisäksi vähintään neljän (4) vuoden määräaika lupapäätöksen lainvoimaistumisesta."

Koskienergia Oy:n vastine oheismateriaalina. 

Ehdotus

Esittelijä

Ympäristölautakunta antaa asiassa seuraavan lausunnon: 

Mäkelänkoskelle vuonna 1940 myönnetyn luvan mukaisesti voimalaitoksen omistajan tulee tarvittaessa rakentaa asianomaisten viranomaisten hyväksymien piirustusten mukaan kalatie kalojen johtamista varten padon ohi. Vesilaki on tullut voimaan 1961, joka on korvattu uudella lainsäädännöllä vuonna 2011. Voimassa olevan vesilain 3. luvun 14 §:n mukaan, jos vesitaloushankkeesta aiheutuu kalakannoille tai kalastukselle vahinkoa, hankkeesta vastaava on velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (kalatalousvelvoite) taikka määrättävä maksamaan tällaisten toimenpiteiden kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaiselle (kalatalousmaksu). Kalatalousvelvoitetta, kalatalousmaksua tai näiden yhdistelmää määrättäessä on otettava huomioon hankkeen ja sen vaikutusten laatu, muut haitta-alueella toteutettavat hoitotoimenpiteet ja kalastuksen järjestely. Kalatalousvelvoitteen toimenpiteiden suorittamisesta ei saa aiheutua niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hankkeesta vastaavalle kohtuuttomia kustannuksia. Kalatalousvelvoite voi olla kalatie, kalataloudellinen kunnostustoimenpide, istutus tai muu kalataloudellinen hoitotoimenpide taikka näiden yhdistelmä. Kalatalousvelvoitteeseen voidaan tarvittaessa sisällyttää toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu sillä vesialueella, johon hankkeen vahingollinen vaikutus ulottuu. Vesilain 3. luvun 20 §;n mukaan toistaiseksi voimassa olevaa lupaa koskevassa lupapäätöksessä voidaan määrätä hankkeen vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset tarkistettaviksi määräajassa, jos tämä on tarpeen hankkeesta aiheutuvien merkittävien haittojen välttämiseksi. Lupapäätöksessä on tällöin määrättävä, mihin mennessä luvanhaltijan on saatettava yksilöityjen lupamääräysten ajanmukaisuus lupaviranomaisen tutkittavaksi ja mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä. Lupaviranomaisen on käsiteltävä asia soveltuvin osin kuten lupahakemus. Jos luvanhaltija ei ole tehnyt hakemusta määräajassa, lupaviranomainen voi valtion valvontaviranomaisen taikka haittaa tai vahinkoa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa, ja antaa tällöin tarvittavat määräykset. Vesilain 3. luvun 22 §;n mukaan lupaviranomainen voi hakemuksesta muuttaa kalatalousvelvoitetta ja kalatalousmaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voidaan lisäksi tarkistaa, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä. Ympäristölautakunta katsoo, että lupamäärysten ajantasaisuus ja toteutttamiskelpoisuus tulisi ensisijaisesti harkita vesilain 3. luvun 20 §:n mukaisesti ottaen huomioon, että lupamääräys on annettu vuonna 1940, jonka jälkeen lainsäädännössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia mm. kalatalousvelvoitteen toteuttamiseen. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on vesilain 3. luvun 22 §:n mukaan mahdollisuus hakea muutosta toiminnanharjoittajalle määrättyyn kalatalousvelvoitteeseen. 

Ympäristölautakunta pitää kuitenkin tärkeänä vaellusesteiden poistamista Lapuanjoesta. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että Mäkelänkosken ja Hourunkosken kalateiden mahdollisesta valmistumisesta huolimatta Lapuanjoessa on edelleen vaellusesteitä ja vaellusesteiden poistaminen tulee ottaa viranomaisten tarkasteluun myös näillä muilla kohteilla. Selvitysten mukaan mm. Talinkalman pato ja Lakaluoman myllypato ovat ainakin osittaisia vaellusesteitä.  

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.