Perustelut
Hannu Saarela ja 31 muuta valtuutettua on tehnyt 29.8.2022 valtuustoaloitteen toisen asteen oppilaiden koulukuljetuksista. Kaupunginhallitus on 5.9.2022 § 278 lähettänyt valtuustoaloitteen sivistyskeskuksen valmisteltavaksi. Valtuustoaloitteessa pyydetään selvittämään lapualaisten Lapualla opiskelevien toisen asteen oppilaiden koulukuljetusten tarve.
Oppivelvollisuutta on laajennettu 18 ikävuoteen saakka oppivelvollisuuslain nojalla 1.8.2022 alkaen. Lakimuutoksen myötä myös toisen asteen opiskelijoiden etuudet muuttuvat. Muun muassa koulumatkat muuttuvat tietyin ehdoin maksuttomiksi.
Toisen asteen opiskelijoiden koulumatkat korvataan Kansaneläkelaitoksen maksaman koulumatkatuen kautta. Kunta ei ole velvollinen järjestämään toisen asteen opiskelijoille koulukuljetusta. Kuljetukset järjestetään ensisijaisesti joukkoliikennettä käyttäen. Mikäli julkista liikennettä ei ole käytössä, voidaan koulumatkatuella korvata myös oma matkustustapa kodista oppilaitokseen. Periaatteena on, että opiskelija itse järjestää kuljetuksen ja hänelle maksetaan siitä asianmukainen korvaus.
Valtuustoaloitteessa (29.8.2022) on pyydetty selvittämään ”lapualaisten Lapualla opiskelevien toisen asteen oppilaiden koulukuljetusten tarve”. Aloitteessa todetaan, ettei ”Kelan koulumatkatuesta ole aina apua kun minkäänlaista mahdollisuutta kyytiin ei ole”. Asiasta on pyydetty selvitystä, jotta voitaisiin pohtia ratkaisuja ja laskea kustannusvaikutuksia. Toisen asteen koulukuljetuksia on nostettu esiin myös kuntalaisaloitteessa 6.2.2019 (kuntalaisaloite maksuttoman koulukyydin järjestämisestä Lapuan kaupungin alueella asuville, yläkoulun päättäneille alle 18-vuotiaille, toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville lapsille, joilla ei ole mahdollisutta julkisten kulkuvälineiden käyttöön koulumatkallaan.)
Loppuvuodesta 2023 järjestettiin kuljetuksia koskeva kysely Lapualla opiskeleville toisen asteen opiskelijoille sekä nykyisille perusopetuksen yhdeksännen vuosiluokan oppilaille. Kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka toisen asteen oppilaitosten kuljetukset nykyisellään toimivat ja millaisia kuljetuspalveluja
kaupunki jatkossa järjestää.
Kyselyyn vastasi yhteensä 290 oppilasta ja opiskelijaa. Toisen asteen opiskelijoista vastaajia oli noin 150. Heistä noin puolet on oikeutettu koulumatkatukeen. Näistä vastaajista noin kolmannes kokee, että heillä on ollut kyydityksen suhteen haasteita. Merkittävimmät haasteet ovat olleet:
- odotusajan pituus (28 % vastaajista)
- halutun kyydin puuttuminen (24 %)
- siirtymien hankaluus (16 %)
- kyytien myöhästely (16 %)
Kyselyssä pyydettiin nimeämään haastavia kulkusuuntia. Tällaisia suuntina mainittiin ainoastaan Hellanmaa-keskusta sekä Vasunmäentien suunta.
Toisen asteen koulukuljetusten lisäämiseen liittyy myös yhdenvertaisuusnäkökulma. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaan kunnalla on velvollisuus toiminnassaan systemaattisesti arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta. Tällaista edistämistyötä on Kuntaliiton mukaan esimerkiksi palvelujen laadun varmistaminen ja tasa-arvoinen päätöksenteko. Kuntalaisten heterogeenisyyden ja yksilöllisten tarpeiden vuoksi tasa-arvoisuus päätöksenteossa tarkoittaa kuitenkin usein sitä, ettei kunnan palvelumuotoilua voida toteuttaa vain tietyn ryhmän tarpeiden mukaisiksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun määritelmän mukaisesti positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa oikeasuhtaista, tarpeellista erityiskohtelua, jonka tosiasiallinen tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta. Tällä voidaan esimerkiksi turvata palvelut heikommassa asemassa oleville. Positiivista erityiskohtelua tulee kuitenkin toteuttaa suunnitelmallisesti, eikä positiivisen erityiskohtelun ulkopuolelle voi jäädä muita ryhmiä, joiden tarpeet ovat rinnastettavissa erityiskohtelun kohteeseen. Positiivinen erityiskohtelu tulee olla myös väliaikaista, tarkkaan rajattua ja toteuttavissa kohtuullisilla toimenpiteillä.
Koulukuljetuspalvelun tarjoaminen lapualaisille, Lapualla opiskeleville toisen asteen opiskelijoille ei täytä positiivisen erityiskohtelun kriteerejä. Vaikka kuntalaisaloitteessa kuvattu väestöryhmä on muilla alueilla asuviin nuoriin nähden epäedullisessa asemassa, tulisi positiivisen erityiskohtelun nimissä tarjota sama mahdollisuus kaikille nuorille, joiden asuinalue asettaa heidät epäedulliseen asemaan. Tällöin kyseessä on jo suurempi väestöjoukko, jolle palvelua ei pystytä tarjoamaan rajatusti ja kohtuullisilla toimenpiteillä. Positiivisen erityiskohtelun ulkopuolelle jäisivät tässä tapauksessa myös muualla kuin Lapualla opiskelevat opiskelijat, joilla asuinalue aiheuttaa yhtälaiset haasteet koulumatkojen kannalta. Palvelun rajaaminen vain Lapuan kaupungin rajojen sisäpuolelle loisi siis positiivisen erityiskohtelun varjolla syrjivän asetelman.
Toisen asteen koulukuljetusten lisäämistä hankaloittaa se, että haastaviin suuntiin tarvitaan räätälöityjä kuljetuksia, koska olemassa olevia julkisia liikenneyhteyksiä ei ole. Tällaisten kuljetusten järjestäminen on kallista ja hankalaa, koska kuljetuskalusto on tuolloin muualla käytössä. Opiskelupäivissä on myös vaihtelua: koulupäivät eivät ala ja pääty säännöllisiin aikoihin. Palvelun toteuttaminen kohtuullisilla toimenpiteillä tarkoittaa käytännössä palvelun sisällyttämistä nykyisiin koululaiskuljetuksiin. Palvelua ei voida yhdenvertaisuuslakiin nojaten lähteä mukauttamaan yksittäisten henkilöiden tarpeisiin, eikä kustannussyistä palvelua voida tarjota laajemmalle väestöjoukolle.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mika Kamunen, Sivistys- ja hyvinvointijohtaja, mika.kamunen@lapua.fi
Sivistyslautakunta:
1. merkitsee selvityksen tiedokseen ja esittää selvityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle vastauksena aloitteisiin.
2. esittää kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto- ja kuntalaisaloitteet katsotaan loppunkäsitellyiksi.
Päätös
Sivistyslautakunta kuuli opetuspäällikkö Juho Norrenaa asiassa ja hyväksyi sivistys- ja hyvinvointijohtajan ehdotuksen.