Tekninen lautakunta, kokous 20.5.2025

Ehdotus

Puheenjohtajan ehdotus:

Ympäristölautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Ympäristölautakunta puoltaa Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ehdotuksia niin veden toiminta-alueen kuin jäteveden toiminta-alueen osalta esitettyjen karttaliitteiden mukaisesti.

Toiminta-alueselvityksessä Kauhajärvi, Hirvikylä, Ojutkangas ja Lakaluoma käydään lävitse yksityiskohtaisesti ne seikat, minkä vuoksi jäteveden toiminta-alueen muuttaminen on kunnallistaloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti järkevä toimenpide.

Vesihuoltolain (119/2001) 8 §:n 2. momentin mukaisesti toiminta-alueen tulee olla sellainen, että:

1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja

2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.

Edellä mainitussa toiminta-alueselvityksessä mainitaan, että nämä ehdot eivät nykyisellään täyty ja ympäristölautakunta kannattaa toiminta-alueselvityksen mukaisesti  toiminta-alueiden supistamista olosuhteissa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 154 b §:n ja 156 a §:n mukaisten vaatimusten mukainen tarkastelu on kesken. Edellä mainitun toiminta-alueselvityksen mukaan voidaan kuitenkin olettaa, että osalla näistä 60:stä kiinteistönomistajasta, jotka eivät ole ilmoittaneet tietoja jäteveden käsittelyjärjestelmästä Lapuan kaupungille, on vaatimustasojen mukainen järjestelmä jo olemassa eikä liittymisvelvollisuutta jäteveden käsittelyjärjestelmään ole. Todelliset taloudelliset kustannukset jätevesien käsittelyjärjestelmään liittymisestä olisivat siis todennäköisesti vieläkin korkeammat kuin mitä toiminta-alueselvityksessä on esitetty.

Ehdotus

Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kapunginvaltuustolle, että se

1. hyväksyy vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen laajentamisen esityksen mukaisesti.
2. hyväksyy jätevesiverkoston toiminta-alueen supistamisen esityksen mukaisesti.

Perustelut: 

Vesihuoltolain 9 §:n mukaan vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti kunnan tekemän toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti. Huolehtimisella tarkoitetaan VHL 9 §:ssä jäteveden osalta viemäriverkostojen rakentamista ja ylläpitämistä samoin kuin jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä sekä näihin liittyviä tehtäviä.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Vesihuoltolain 6 §:n mukaan toiminta-alueen laajentaminen voi olla tarpeen myös suurehkon asukasjoukon tarpeen tai ympäristön- tai terveydensuojelullisten syiden vuoksi. Toiminta-aluetta määritettäessä tulee ottaa huomioon YKR-taajamarajaus. Taajamarajaukset päivitetään vuosittain syyskuussa ja raja-aineistoa on saatavissa Suomen ympäristökeskukselta). YKR-taajamat yms. löytyy "Avoin tieto"- järjestelmästä, www.syke.fi/avointieto

Vesihuoltolain 8 §:n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa.

Vesihuoltolain 8 a §:n mukaan tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle. Supistettavaksi esitetyillä alueilla ei ole verkoihin liitettyjä alueita. Verkostoa ei ole lainkaan rakennettu toiminta-alueen supistamista koskeville alueille. Vesihuoltolain 24 §:n mukaan vesihuoltolaitos saa irtisanoa 21 §:ssä tarkoitetun sopimuksen verkostoon liittämisestä ja laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä myös silloin, kun asiakkaan kiinteistö jää laitoksen toiminta-alueen supistamisen takia toiminta-alueen ulkopuolelle. Irtisanomisen edellytyksenä on, että vesihuoltolaitos tai kunta turvaa kiinteistön vesihuollon siten, että asiakkaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kustannuksia. Tekninen lautakunta on 21.11.2022 § 167 päättänyt, että se tekee liittymissopimuksen tehneiden kiinteistönomistajien kanssa sopimuksen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentamisesta, jos vesihuoltolaitos irtisanoo liittymissopimuksen vesihuoltolain 24 §:n 5. momentin mukaisesti ja asiakas haluaa tehdä sopimuksen kiinteistökohtaisesta jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Asiakas voi tehdä sopimuksen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentamisesta siten, että 1) Vesihuoltolaitos rakentaa kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän ja asiakas vastaa tämän jälkeen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttö-, huolto- ja peruskorjauskustannuksista. 2) Vesihuoltolaitos rakentaa kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän ja vesihuoltolaitos vastaa tämän jälkeen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttö-, huolto- ja peruskorjauskustannuksista. Vesihuoltolaitos laskuttaa 4 kk välein vuosittain tarkistettavan jäteveden käyttömaksun sekä huolto- ja kunnossapitomaksun kulloinkin voimassa olevan vesihuoltohinnaston mukaisesti. Vesihuoltolaitos tekee kustannuksellaan suunnitelman, kilpailutuksen sekä hankkii ja asentaa kiinteistölle ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävän kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän. Vesihuoltolaitos tekee lopullisen päätöksen rakennettavasta kiinteistökohtaisesta jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Kiinteistönomistajalta peritään sopimuksen perusteella 4300 €:n (alv. 0%) maksu sisältäen järjestelmä- ja liitostyömaksun. Samassa yhteydessä asiakkaalle hyvitetään liittymismaksu ja liitostyömaksu vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä. Tämä koskee 12 kpl kiinteistöjä.  

Korkein hallinto-oikeus edellytti, että ennen toiminta-alueen supistamista selvitetään, onko kiinteistön käsittelyjärjestelmä rakennettu 27.4.2009 jälkeen, koska näillä kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus huolimatta siitä, onko kiinteistöllä käytössään ympäristösuojelulain täyttävä jäteveden käsittelyjärjestelmä. 1.1.2004-27.4.2009 rakennettujen kiinteistöjen osalta ei tarvita erillistä selvitystä liittymisvelvollisuudesta, koska 1.1.2004 jälkeen rakennettujen kiinteistöjen on tullut täyttää ympäristösuojelulain mukaiset puhdistusvaatimukset rakentamisajankohtana. Ennen 1.1.2004 rakennettujen kiinteistöjen tulee täyttää ympäristösuojelulain 154b §:n mukaiset puhdistusvaatimukset ja tämä tulee selvittää 1.1.2004 rakennettujen kiinteistöjen osalta. Näiden kiinteistöjen osalta ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävää jäteveden käsittelyjärjestelmää edellytettiin 31.10.2019 mennessä niiltä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessä ja mahdollisten muutostöiden yhteydessä muilta toiminta-alueen kiinteistöiltä. Lapuan kaupunki on laatinut selvityksen korkeimman hallinto-oikeuden vaatimusten mukaisesti. 

ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt tarkennuksia nähtävillä olevan aineiston selvitykseen. Tarkennukset on esitetty liitteessä. ELY-keskukselle on toimitettu paikkatietoon perustuva tarkempi aineisto, johon selvitys perustuu. Vuonna 2019 laaditun selvityksen on laatinut Lapuan kaupungin ympäristöinsinööri. Vuonna 2022 laaditun selvityksen ovat laatineet Lapuan kaupungin hallintojohtaja ja ympäristöinsinööri. Kiinteistöjä koskeva tieto perustuu ympäristönsuojelun valvonta-aineistoon. Viemäröintiin liittyvät kustannukset on arvioinut kunnallistekniikan päällikkö. ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että kustannusten nousu on arvioitu selvityksessä oikeansuuntaisesti.

Lapuan kaupunki katsoo em. mukaisesti. että sillä ei ole edellytyksiä huolehtia supistettavaksi esitetyn jätevesiverkoston vesihuollosta vesihuoltolain vaatimusten mukaisesti. Vesihuoltolain vaatimukset toiminta-alueen supistamiseksi täyttyvät. Lisäksi Lapuan kaupunki katsoo, että toiminta-alueen laajentaminen vesi- ja jätevesverkoston osalta esitetyssä laajuudessa on tarpeellista vesihuoltolain vaatimusten täyttämiseksi, jotta toiminta-alue vastaa yhdyskuntakehitystä vesihuoltolain mukaisesti.  

Ehdotus

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle,​ että se

1. päättää hyväksyä vesi-​ ja jätevesiverkoston toiminta-​alueen laajentamisen esityksen mukaisesti.
2. päättää hyväksyä jätevesiverkoston toiminta-​alueen supistamisen esityksen mukaisesti.

Perustelut: 

Vesihuoltolain 9 §:n mukaan vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta toiminta-​alueellaan yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti kunnan tekemän toiminta-​alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti. Huolehtimisella tarkoitetaan VHL 9 §:ssä jäteveden osalta viemäriverkostojen rakentamista ja ylläpitämistä samoin kuin jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä sekä näihin liittyviä tehtäviä.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-​alueiden tulee kattaa alueet,​ joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Vesihuoltolain 6 §:n mukaan toiminta-​alueen laajentaminen voi olla tarpeen myös suurehkon asukasjoukon tarpeen tai ympäristön-​ tai terveydensuojelullisten syiden vuoksi. Toiminta-​aluetta määritettäessä tulee ottaa huomioon YKR-​taajamarajaus. Taajamarajaukset päivitetään vuosittain syyskuussa ja raja-​aineistoa on saatavissa Suomen ympäristökeskukselta). YKR-​taajamat yms. löytyy "Avoin tieto"-​ järjestelmästä,​ www.syke.fi/avointieto

Vesihuoltolain 8 §:n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-​alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-​aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai,​ jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt,​ laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-​alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-​alueen tulee olla sellainen,​ että 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti;​ ja 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Toiminta-​alue,​ sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla,​ jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-​alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa.

Vesihuoltolain 8 a §:n mukaan tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-​alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä,​ miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä,​ jotka jäävät toiminta-​alueen ulkopuolelle. Supistettavaksi esitetyillä alueilla ei ole verkoihin liitettyjä alueita. Verkostoa ei ole lainkaan rakennettu toiminta-​alueen supistamista koskeville alueille. Vesihuoltolain 24 §:n mukaan vesihuoltolaitos saa irtisanoa 21 §:ssä tarkoitetun sopimuksen verkostoon liittämisestä ja laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä myös silloin,​ kun asiakkaan kiinteistö jää laitoksen toiminta-​alueen supistamisen takia toiminta-​alueen ulkopuolelle. Irtisanomisen edellytyksenä on,​ että vesihuoltolaitos tai kunta turvaa kiinteistön vesihuollon siten,​ että asiakkaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kustannuksia. Tekninen lautakunta on 21.11.2022 § 167 päättänyt,​ että se tekee liittymissopimuksen tehneiden kiinteistönomistajien kanssa sopimuksen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentamisesta,​ jos vesihuoltolaitos irtisanoo liittymissopimuksen vesihuoltolain 24 §:n 5. momentin mukaisesti ja asiakas haluaa tehdä sopimuksen kiinteistökohtaisesta jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Asiakas voi tehdä sopimuksen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentamisesta siten,​ että 1) Vesihuoltolaitos rakentaa kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän ja asiakas vastaa tämän jälkeen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttö-​,​ huolto-​ ja peruskorjauskustannuksista. 2) Vesihuoltolaitos rakentaa kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän ja vesihuoltolaitos vastaa tämän jälkeen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttö-​,​ huolto-​ ja peruskorjauskustannuksista. Vesihuoltolaitos laskuttaa 4 kk välein vuosittain tarkistettavan jäteveden käyttömaksun sekä huolto-​ ja kunnossapitomaksun kulloinkin voimassa olevan vesihuoltohinnaston mukaisesti. Vesihuoltolaitos tekee kustannuksellaan suunnitelman,​ kilpailutuksen sekä hankkii ja asentaa kiinteistölle ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävän kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän. Vesihuoltolaitos tekee lopullisen päätöksen rakennettavasta kiinteistökohtaisesta jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Kiinteistönomistajalta peritään sopimuksen perusteella 4300 €:n (alv. 0%) maksu sisältäen järjestelmä-​ ja liitostyömaksun. Samassa yhteydessä asiakkaalle hyvitetään liittymismaksu ja liitostyömaksu vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä. Tämä koskee 12 kpl kiinteistöjä.  

Korkein hallinto-​oikeus edellytti,​ että ennen toiminta-​alueen supistamista selvitetään,​ onko kiinteistön käsittelyjärjestelmä rakennettu 27.4.2009 jälkeen,​ koska näillä kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus huolimatta siitä,​ onko kiinteistöllä käytössään ympäristösuojelulain täyttävä jäteveden käsittelyjärjestelmä. 1.1.2004-​27.4.2009 rakennettujen kiinteistöjen osalta ei tarvita erillistä selvitystä liittymisvelvollisuudesta,​ koska 1.1.2004 jälkeen rakennettujen kiinteistöjen on tullut täyttää ympäristösuojelulain mukaiset puhdistusvaatimukset rakentamisajankohtana. Ennen 1.1.2004 rakennettujen kiinteistöjen tulee täyttää ympäristösuojelulain 154b §:n mukaiset puhdistusvaatimukset ja tämä tulee selvittää 1.1.2004 rakennettujen kiinteistöjen osalta. Näiden kiinteistöjen osalta ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävää jäteveden käsittelyjärjestelmää edellytettiin 31.10.2019 mennessä niiltä,​ jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessä ja mahdollisten muutostöiden yhteydessä muilta toiminta-​alueen kiinteistöiltä. Lapuan kaupunki on laatinut selvityksen korkeimman hallinto-​oikeuden vaatimusten mukaisesti. 

ELY-​keskus on lausunnossaan edellyttänyt tarkennuksia nähtävillä olevan aineiston selvitykseen. Tarkennukset on esitetty liitteessä. ELY-​keskukselle on toimitettu paikkatietoon perustuva tarkempi aineisto,​ johon selvitys perustuu. Vuonna 2019 laaditun selvityksen on laatinut Lapuan kaupungin ympäristöinsinööri. Vuonna 2022 laaditun selvityksen ovat laatineet Lapuan kaupungin hallintojohtaja ja ympäristöinsinööri. Kiinteistöjä koskeva tieto perustuu ympäristönsuojelun valvonta-​aineistoon. Viemäröintiin liittyvät kustannukset on arvioinut kunnallistekniikan päällikkö. ELY-​keskus on lausunnossaan todennut,​ että kustannusten nousu on arvioitu selvityksessä oikeansuuntaisesti.

Lapuan kaupunki katsoo em. mukaisesti. että sillä ei ole edellytyksiä huolehtia supistettavaksi esitetyn jätevesiverkoston vesihuollosta vesihuoltolain vaatimusten mukaisesti. Vesihuoltolain vaatimukset toiminta-​alueen supistamiseksi täyttyvät. Lisäksi Lapuan kaupunki katsoo,​ että toiminta-​alueen laajentaminen vesi-​ ja jätevesiverkoston osalta esitetyssä laajuudessa on tarpeellista vesihuoltolain vaatimusten täyttämiseksi,​ jotta toiminta-​alue vastaa yhdyskuntakehitystä vesihuoltolain mukaisesti.  
 

Ehdotus

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle,​​ että se

1. päättää hyväksyä vesi-​​ ja jätevesiverkoston toiminta-​​alueen laajentamisen esityksen mukaisesti.
2. päättää hyväksyä jätevesiverkoston toiminta-​​alueen supistamisen esityksen mukaisesti.

Perustelut: 

Vesihuoltolain 9 §:n mukaan vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta toiminta-​​alueellaan yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti kunnan tekemän toiminta-​​alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti. Huolehtimisella tarkoitetaan VHL 9 §:ssä jäteveden osalta viemäriverkostojen rakentamista ja ylläpitämistä samoin kuin jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä sekä näihin liittyviä tehtäviä.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-​​alueiden tulee kattaa alueet,​​ joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Vesihuoltolain 6 §:n mukaan toiminta-​​alueen laajentaminen voi olla tarpeen myös suurehkon asukasjoukon tarpeen tai ympäristön-​​ tai terveydensuojelullisten syiden vuoksi. Toiminta-​​aluetta määritettäessä tulee ottaa huomioon YKR-​​taajamarajaus. Taajamarajaukset päivitetään vuosittain syyskuussa ja raja-​​aineistoa on saatavissa Suomen ympäristökeskukselta). YKR-​​taajamat yms. löytyy "Avoin tieto"-​​ järjestelmästä,​​ www.syke.fi/avointieto

Vesihuoltolain 8 §:n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-​​alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-​​aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai,​​ jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt,​​ laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-​​alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-​​alueen tulee olla sellainen,​​ että 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti;​​ ja 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Toiminta-​​alue,​​ sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla,​​ jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-​​alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa.

Vesihuoltolain 8 a §:n mukaan tehdessään päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-​​alueen supistamisesta kunnan on samalla päätettävä,​​ miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä,​​ jotka jäävät toiminta-​​alueen ulkopuolelle. Supistettavaksi esitetyillä alueilla ei ole verkoihin liitettyjä alueita. Verkostoa ei ole lainkaan rakennettu toiminta-​​alueen supistamista koskeville alueille. Vesihuoltolain 24 §:n mukaan vesihuoltolaitos saa irtisanoa 21 §:ssä tarkoitetun sopimuksen verkostoon liittämisestä ja laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä myös silloin,​​ kun asiakkaan kiinteistö jää laitoksen toiminta-​​alueen supistamisen takia toiminta-​​alueen ulkopuolelle. Irtisanomisen edellytyksenä on,​​ että vesihuoltolaitos tai kunta turvaa kiinteistön vesihuollon siten,​​ että asiakkaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kustannuksia. Tekninen lautakunta on 21.11.2022 § 167 päättänyt,​​ että se tekee liittymissopimuksen tehneiden kiinteistönomistajien kanssa sopimuksen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentamisesta,​​ jos vesihuoltolaitos irtisanoo liittymissopimuksen vesihuoltolain 24 §:n 5. momentin mukaisesti ja asiakas haluaa tehdä sopimuksen kiinteistökohtaisesta jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Asiakas voi tehdä sopimuksen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän rakentamisesta siten,​​ että 1) Vesihuoltolaitos rakentaa kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän ja asiakas vastaa tämän jälkeen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttö-​​,​​ huolto-​​ ja peruskorjauskustannuksista. 2) Vesihuoltolaitos rakentaa kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän ja vesihuoltolaitos vastaa tämän jälkeen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän käyttö-​​,​​ huolto-​​ ja peruskorjauskustannuksista. Vesihuoltolaitos laskuttaa 4 kk välein vuosittain tarkistettavan jäteveden käyttömaksun sekä huolto-​​ ja kunnossapitomaksun kulloinkin voimassa olevan vesihuoltohinnaston mukaisesti. Vesihuoltolaitos tekee kustannuksellaan suunnitelman,​​ kilpailutuksen sekä hankkii ja asentaa kiinteistölle ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävän kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyjärjestelmän. Vesihuoltolaitos tekee lopullisen päätöksen rakennettavasta kiinteistökohtaisesta jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Kiinteistönomistajalta peritään sopimuksen perusteella 4300 €:n (alv. 0%) maksu sisältäen järjestelmä-​​ ja liitostyömaksun. Samassa yhteydessä asiakkaalle hyvitetään liittymismaksu ja liitostyömaksu vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä. Tämä koskee 12 kpl kiinteistöjä.  

Korkein hallinto-​​oikeus edellytti,​​ että ennen toiminta-​​alueen supistamista selvitetään,​​ onko kiinteistön käsittelyjärjestelmä rakennettu 27.4.2009 jälkeen,​​ koska näillä kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus huolimatta siitä,​​ onko kiinteistöllä käytössään ympäristösuojelulain täyttävä jäteveden käsittelyjärjestelmä. 1.1.2004-​​27.4.2009 rakennettujen kiinteistöjen osalta ei tarvita erillistä selvitystä liittymisvelvollisuudesta,​​ koska 1.1.2004 jälkeen rakennettujen kiinteistöjen on tullut täyttää ympäristösuojelulain mukaiset puhdistusvaatimukset rakentamisajankohtana. Ennen 1.1.2004 rakennettujen kiinteistöjen tulee täyttää ympäristösuojelulain 154b §:n mukaiset puhdistusvaatimukset ja tämä tulee selvittää 1.1.2004 rakennettujen kiinteistöjen osalta. Näiden kiinteistöjen osalta ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävää jäteveden käsittelyjärjestelmää edellytettiin 31.10.2019 mennessä niiltä,​​ jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessä ja mahdollisten muutostöiden yhteydessä muilta toiminta-​​alueen kiinteistöiltä. Lapuan kaupunki on laatinut selvityksen korkeimman hallinto-​​oikeuden vaatimusten mukaisesti. 

ELY-​​keskus on lausunnossaan edellyttänyt tarkennuksia nähtävillä olevan aineiston selvitykseen. Tarkennukset on esitetty liitteessä. ELY-​​keskukselle on toimitettu paikkatietoon perustuva tarkempi aineisto,​​ johon selvitys perustuu. Vuonna 2019 laaditun selvityksen on laatinut Lapuan kaupungin ympäristöinsinööri. Vuonna 2022 laaditun selvityksen ovat laatineet Lapuan kaupungin hallintojohtaja ja ympäristöinsinööri. Kiinteistöjä koskeva tieto perustuu ympäristönsuojelun valvonta-​​aineistoon. Viemäröintiin liittyvät kustannukset on arvioinut kunnallistekniikan päällikkö. ELY-​​keskus on lausunnossaan todennut,​​ että kustannusten nousu on arvioitu selvityksessä oikeansuuntaisesti.

Lapuan kaupunki katsoo em. mukaisesti. että sillä ei ole edellytyksiä huolehtia supistettavaksi esitetyn jätevesiverkoston vesihuollosta vesihuoltolain vaatimusten mukaisesti. Vesihuoltolain vaatimukset toiminta-​​alueen supistamiseksi täyttyvät. Lisäksi Lapuan kaupunki katsoo,​​ että toiminta-​​alueen laajentaminen vesi-​​ ja jätevesiverkoston osalta esitetyssä laajuudessa on tarpeellista vesihuoltolain vaatimusten täyttämiseksi,​​ jotta toiminta-​​alue vastaa yhdyskuntakehitystä vesihuoltolain mukaisesti.  
 

Ehdotus

Kaupunginjohtajan ehdotus:
Kaupunginhallitus päättää antaa Vaasan hallinto-oikeudelle liitteenä olevan lausunnon.