Perustelut
Kiinteistölle 408-405-32-2 rakennettua raja-aitaa koskeva lupahakemus on hylätty päätöksellä 6.2.2025. Päätöksen jälkeen aidan rakentanut kiinteistön omistaja on ilmoittanut poistavansa aidan. Rakennustarkastaja on suorittanut kohteessa loppukatselmuksen, jossa on todettu varsinaisen aidan olevan purettu. Katselmuspöytäkirjaan on kirjattu, että aita on purettu lukuun ottamatta jätesäiliön suojaa.
Naapurikiinteistön omistajat ovat tehneet loppukatselmuksesta oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että Lapuan kaupungin ympäristölautakunta:
- kumoaa tai muuttaa loppukatselmuksen pöytäkirjan johtopäätöksen siltä osin kuin siinä on katsottu, että “Aita purettu. Toimenpide valmis”;
- toteaa, ettei aidan purkamista ole saatettu asianmukaisesti loppuun, koska kielteisen lupapäätöksen kohteena olleesta aidasta on jätetty paikalleen osa jätesäiliön suojaksi nimettynä aidanomaisena rakenteena;
- edellyttää, että Liuhtarintien puoleiseen päätyyn jätetty ja purkutyön yhteydessä jätesäiliön suojaksi täydennetty aidanomainen rakenne poistetaan kokonaisuudessaan;
- edellyttää, että katkaistut aitatolpat, mahdolliset betoniperustukset, nurmi- ja asfalttipinnat sekä purkumateriaalit saatetaan asianmukaiseen, turvalliseen ja siistiin kuntoon;
- määrää tarvittaessa aidan purkamisen asianmukaisesta loppuunsaattamisesta ja tehostaa määräystä sovellettavan lain mukaisesti uhkasakolla tai teettämisuhalla; sekä
- toissijaisesti palauttaa asian rakennusvalvontaan uudelleen käsiteltäväksi siten, että jätesäiliön suojaksi nimetyn aidanomaisen rakenteen oikeudellinen luonne, sijoitus, liikenneturvallisuus, paloturvallisuus, rajalle sijoittuminen, naapurihaitta ja suhde kielteiseen lupapäätökseen arvioidaan yksilöidysti ja perustellusti.
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa pyydetään, että ympäristölautakunta hankkii asiassa tienpitäjän lausunnon ja erillisen arvion paloturvallisuudesta.
Oikaisuvaatimus oheismateriaalina.
Kiiteistön 408-405-32-2 omistajalta on pyydetty vastine oikaisuvaatimuksen johdosta 26.5.2026 mennessä. Vastineen antamisen on annettu lisäaikaa 12.6.2026 asti. Vastine on toimitettu sähköpostitse 12.6.2026. Vastineessa kiinteistönomistaja tuo esille, että aidalle on ollut tarvetta piha-alueiden rajaamisesssa. Maassa olevat tolpat on asennettu jo aiemmin, eikä naapurilla ole ollut tähän huomauttamista. Aidan rakentamisesta on hänen mukaan myös keskusteltu ennen toteuttamista mutta kirjallista sopimusta pyydettäessä erimielisyydet vasta nousseet esille.
Rakennustarkastajan arviointi
1. Loppukatselmuksen johtopäätös
Loppukatselmuksessa todettiin, että luvan hakemisen kohteena ollut aita on purettu. Katselmuksessa havaittiin kuitenkin jätesäiliön suojaksi jätetty rakenne, minkä vuoksi pöytäkirjaan kirjattiin erikseen maininta siitä, että aita on purettu lukuun ottamatta jätesäiliön suojaa.
Rakennustarkastajan näkemyksen mukaan loppukatselmuksen kohteena ollut velvoite koski luvan hakemisen kohteena ollutta aitaa. Katselmuksessa todettiin, että kyseinen aita on pääosin poistettu. Jätesäiliön suojaksi jätettyä rakennetta ei katsottu sellaisenaan samaksi rakennelmaksi, jonka osalta lupahakemus oli hylätty.
Jätesuoja ei poikkea alueen muista vastaavista rakenteista, aidoista tai rakennelmista lähellä katualuetta.
Jäteastian suojalle ei ole rakentamisluvan tarvetta ja sen vaikutus on vähäinen. Lisäksi sen ei katsota aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Suoja ei muodosta varsinaista aitaa enää vaan on rajattu jätepisteen näkösuoja ei tonttiaita. Kyseessä asemakaavoittamaton alue.
2. Jätesäiliön suojan oikeudellinen asema
Rakennustarkastajan arvioinnin mukaan jätesäiliön suoja muodostaa käyttötarkoitukseltaan erillisen piharakenteen. Rakentamislain ja Lapuan rakennusjärjestyksen perusteella kyseinen vähäinen rakenne ei edellytä rakentamislupaa.
Rakennustarkastaja on arvioinut rakenteen vaikutuksia sen nykyisessä laajuudessa eikä ole katsonut sen aiheuttavan sellaista haittaa tai seuraamusta, joka edellyttäisi poistamismääräyksen antamista. Rakennustarkastajan näkemyksen mukaan pelkästään se, että rakenteessa on mahdollisesti käytetty aiemman aidan materiaaleja, ei tee siitä automaattisesti osaa alkuperäisestä lupahakemuksen kohteena olleesta aidasta.
3. Suhde alkuperäiseen lupapäätökseen
Alkuperäisen lupapäätöksen perusteena oli se, ettei raja-aidasta ollut tehty kirjallista osapuolten välistä sopimusta.
Rakennustarkastajan näkemyksen mukaan jätesäiliön suojaa ei ole käsitelty raja-aidan jatkeena eikä sitä ole hyväksytty korvaamaan hylätyn lupahakemuksen mukaista aitaa. Lisäksi kyseisen pieni suoja ei muodosta raja-aitaa tai merkittävää haittaa Näin ollen alkuperäisen lupapäätöksen tarkoitusta ei ole kierretty.
4. Liikenneturvallisuus
Asiassa on hankittu tienpitäjän lausunto. Lausunnon mukaan rakenne ei haittaa Liuhtarintien liikennettä eikä tien kunnossapitoa.
Selvitysten perusteella ei ole ilmennyt sellaisia liikenneturvallisuuteen liittyviä puutteita, joiden vuoksi jätesäiliön suoja olisi määrättävä poistettavaksi. Rakennustarkastaja katsoo, että saadun lausunnon perusteella asia on ollut riittävästi selvitetty hallintolain 31 § tarkoittamalla tavalla.
5. Paloturvallisuus
Rakennustarkastaja on arvioinut rakenteen sijainnin ja käyttötarkoituksen. Rakenteesta ei ole katsottu aiheutuvan sellaista paloturvallisuusriskiä, joka edellyttäisi viranomaismääräyksiä tai jatkotoimenpiteitä.
Rakennustarkastajan tiedossa ei ole ollut sellaisia erityisiä olosuhteita tai etäisyyksiä, joiden perusteella rakenteen olisi katsottava olevan rakentamismääräysten tai paloturvallisuusvaatimusten vastainen.
Pelastusviranomaisen lausunto puoltaa myös näkemystä.
6. Tolpat, perustukset ja alueen siistiminen
Katselmuksen yhteydessä on tarkasteltu myös puretun aidan rakenteita. Rakennustarkastajan arvion mukaan maahan jääneet rakenteet eivät aiheuta turvallisuus- tai käyttöhaittaa, joka edellyttäisi niiden poistamista viranomaismääräyksellä. Tolpat on asennettu osin asfaltointia ennen, mikä muodostaa niiden poistamismääräyksestä kohtuuttoman ja osoittaa, ettei naapuri ole heti kieltänyt aidan rakentamista ja tolppajalkojen asentamista rajalle.
Purkumateriaalien osalta rakennusvalvonta on pitänyt riittävänä, että kiinteistön omistaja huolehtii alueen siistimisestä normaalin kiinteistön kunnossapitovelvollisuuden mukaisesti.
Yhteenveto
Loppukatselmuksessa on todettu asianmukaisesti luvan hakemisen kohteena olleen aidan purkaminen. Jätesäiliön suojaa on arvioitu erillisenä vähäisenä piharakenteena, jonka ei ole katsottu edellyttävän rakentamislupaa eikä aiheuttavan sellaisia liikenneturvallisuuteen, paloturvallisuuteen tai naapuruussuhteisiin liittyviä haittoja, joiden perusteella poistamismääräys olisi tarpeen. Suoja ei aiheuta vaikutusta ympäröivään alueiden käyttöön, eikä teknisiä vaatimuksia tai muodosta rasitetta naapurikiinteistölle.
Rakennustarkastaja katsoo, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty sellaisia uusia selvityksiä tai perusteita, joiden johdosta loppukatselmuksen johtopäätöstä olisi aihetta muuttaa.
Maankäyttö ja rakennuslain 125 §:n mukaan toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin.
Maankäyttö ja rakennuslain 168 §:n mukaan kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tämän pykälän vastaisen rakennelman tai laitoksen poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan lain vaatimuksia.
Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Lapuan kaupungin rakennusjärjestyksen 5.2 §:n mukaan, kiinteistöjen välisen aidan rakentamisesta tai pensasaidan istuttamisesta tulee lähtökohtaisesti sopia naapurien kanssa. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön sekä aita tulee pitää kunnossa, eikä siitä saa aiheutua haittaa liikenteelle tai liikennealueen kunnossapidolle. Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus rakentaa tontin rajalle aita, ellei asemakaava toisin määrää tai rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Tontin kadun ja yleisen alueen puoleisilla rajoilla olevien rakennettavien tai istutettavien aitojen tulee olla kokonaan tontilla. Kasvillisuuden oksat ja juuret eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapuritontille. Kasvillisuuden hoito pitää pystyä tekemään oman tontin puolelta, poikkeuksena kiinteistöjen yhteiset rajaistutukset. Aidasta tai istutuksista ei saa aiheutua merkittävää haittaa naapurille, liikenteelle, pelastustoiminnalle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle, eivätkä ne saa rajoittaa näkyvyyttä liikennettä vaarantavasti. Katualuetta vasten rakennettaessa tulee asiasta sopia tienpitäjän kanssa.
Lapuan kaupungin rakennusjärjestyksen 5.4 §:n mukaan, jätteiden keräilyvälineet on sijoitettava vähintään 8 metrin etäisyydelle rakennuksesta, tai vähintään 4 metrin etäisyydelle, jollei jätesäilytystilaa palo-osastoida, tehdä lukittaviksi ja varusteta erillisellä ilmastoinnilla. Omakoti- ja paritalojen asuntokohtaisia jätekatoksia ei tarvitse osastoida. Eläinten pääsy jätesäilytysastiaan tulee estää.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi
Ympäristölautakunta poistaa katselmuspöytäkirjan.
Perustelut:
Toimenpidelupa on haettu vuonna 2024, jolloin luvan käsittelyyn on sovellettu voimassa ollutta maankäyttö- ja rakennuslakia. Rakentamislain 194 §:n mukaan rakentamislain voimaan tullessa, vireillä oleva asia käsitellään loppuun, soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä, jollei rakentamislaissa toisin säädetä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n mukaan rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä, näiden tarkastamisesta perustustyön valmistuttua, sekä rakennustyön aikana suoritettavista katselmuksista, määrätään rakentamista koskevassa luvassa. Jos katselmus tai tarkastus on antanut aihetta huomautuksiin, tulee kirjallisesti määrätä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi ja korjaamiseksi. Asianosaisella on oikeus saattaa määräys oikaisuvaatimuksella kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.
Rakennustarkastaja on 6.2.2025 (lupatunnus 25-0006-T) tehnyt päätöksen, jonka mukaan kiinteistön 408-405-0032-0002 omistajalle ei ole myönnetty toimenpidelupaa aidan rakentamiseen. Päätökseen perustuvaa loppukatselmusta ei voida suorittaa, koska lupaa ei ole myönnetty. Tästä syystä loppukatselmuksesta ei voi myöskään hakea oikaisua.
Maankäyttö ja rakennuslain 125 §:n mukaan toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. Maankäyttö ja rakennuslain 168 §:n mukaan kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön, eikä se saa olla haitaksi liikenteelle.
Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Aitaa koskeva vaatimus on edellä mainitun mukainen hallintopakkoasia, jossa toimivalta on rakennusvalvontaviranomaisella. Lapuan kaupungin hallintosäännön mukaan rakennusvalvontaviranomaisena toimii ympäristölautakunta.