Perustelut
Vuoden 2026 talousarvion laadinta
Hallintosäännön 54 § mukaan kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Talousarviokehyksen asettaminen käynnistää vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027 - 2028 laatimisen, jonka perusteella toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Talousarviokehys vuodelle 2026 on valmisteltu vuoden 2024 tilinpäätöksen, kuluvan vuoden talouskehityksen, talousarvion 2025 ja talousennusteiden pohjalta. Talousarviokehyksen roolina on ohjata talousarviovalmistelua siten, että talouden tasapainottaminen on helpommin ohjattavissa ja talousarviovalmistelu pysyy linjassa taloudellisten tavoitteiden kanssa.
Talousarvioraamin valmistelussa on otettu lähtökohdaksi nollatuloksen saavuttaminen eli tulojen ja menojen tasapaino. Talousarvioraami sallii kokonaistasolla enintään 1,5% kasvun toimintakuissa verrattuna vuoden 2025 talousarvioon. Raami on tiukka ja edellyttää toimialoilta aktiivisia toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi ja talousarviotavoitteiden saavuttamiseksi. Talousarvioraamin valmistelussa on pidättäydytty käyttömenoja lisäävistä toiminnoista ja toimintojen laajentamisesta.
VM:n Kuntatalousohjelmassa 14.5.2025 arvioidaan kuntatalouden tilaa ja näkymiä. Vuosi 2024 oli kuntataloudelle käännekohta, jossa siirryttiin poikkeuksellisista vuosista 2020–2023 kohti "uutta normaalia". Edellisten vuosien vahvaa taloutta olivat tukeneet koronatuet, omaisuuden myynnit ja sote-uudistukseen liittyvä "verohäntä". Näiden kertaluonteisten tekijöiden poistumisen odotettiin heikentävän kuntataloutta, mutta heikkeneminen jäi ennakoitua lievemmäksi toimintakulujen maltillisen kasvun ja verotulojen paremman kehityksen vuoksi. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisvuodesta noin miljardilla eurolla 3,5 mrd. euroon. Tilikauden tulos säilyi kuitenkin 0,65 mrd. euron heikkenemisestä huolimatta 1,1 mrd. euroa positiivisena. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuosista poiketen. Kunnat velkaantuivat lisää 0,73 mrd. euroa. Toimintakulujen kasvu oli varsin maltillista, vain 1,1 prosenttia. Etenkin henkilöstökulujen kasvu (1,3 %) jäi pieneksi ottaen huomioon, että kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi 3,4 prosenttia vuonna 2024.
Taloustilanne säilyi myös kuntakohtaisesti tarkasteltuna kohtalaisen hyvänä. Vuosikatteet kuitenkin heikkenivät kaikissa kuntakokoryhmissä. Toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi negatiiviseksi 0,45 miljardilla eurolla. Tämä vaikutti suoraan lainakannan kasvuun. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 0,73 miljardilla eurolla 20,6 miljardiin euroon. Kuntien lainakanta oli noin 19,5 miljardia euroa (3 494 €/asukas), ja nettovelka kasvoi 0,82 miljardilla eurolla 13,5 miljardiin euroon. Rahavarat vähenivät 120 miljoonalla eurolla alle 6 miljardiin euroon.
Kuntien kokonaisverotulot laskivat 3,4 % (0,49 mrd. €) 13,97 miljardiin euroon, pääasiassa sote-uudistuksen verohännän poistumisen vuoksi. Kunnallisvero laski 3,3 % (0,34 mrd. €) 9,88 miljardiin euroon, ja yhteisöverotuotot laskivat 14,7 % (0,30 mrd. €) 1,75 miljardiin euroon. Kiinteistöverotuotot sen sijaan kasvoivat 6,6 % (0,15 mrd. €). Valtionosuudet vähenivät 6,5 % (0,24 mrd. €) 3,39 miljardiin euroon, johtuen sote-uudistuksen siirtolaskelmien tarkentumisesta (n. 500 milj. €). Toimintatuotot laskivat hieman 0,5 % (0,03 mrd. €) 5,78 miljardiin euroon.
Lapuan kaupungin taloudellinen tilanne
Lapuan kaupungin talous toteutui vuonna 2024 ylijäämäisenä. Tilikauden 2024 tulos oli 0,6 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden 2024 vuosikate oli 7,5 milj. euroa. Verotuloja kertyi 31,2 milj. euroa ja valtionosuuksien määrä oli 13,9 milj. euroa. Verotulot vähenivät edellisvuodesta 0,3 milj. euroa ja valtionosuudet 2 milj. euroa sote-uudistuksen vuoksi. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2024 lopussa 64,3 milj. euroa eli 4.583 euroa asukas. Kaupungin lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa. Taseen kertynyt ylijäämä oli 27,4 milj. euroa.
Talousarviovuodesta 2025 on ennakoitu tulevan alijäämäinen n. 1,8 milj. euroa. Kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden perusteella talouden kehitys on kuitenkin ollut talousarviota myönteisempää, joskin toimintakuluissa on kasvupainetta loppuvuotta kohden. Kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä verotuloja on kertynyt yhteensä 12,5 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa vähemmän kuin talouden tasainen toteuma. Verotulojen kertymä on lähes saman suuruinen kuin viime vuoden vastaavana aikana, mutta kiinteistöverotulojen ajoittuminen vuoden toiselle puoliskolle selittää alkuvuoden vajausta. Toimintakulut ovat alittuneet 1,3 milj. euroa talouden tasaiseen toteutumaan verrattuna, ja toimintatuottoja on kertynyt 7,5 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa enemmän kuin talouden tasainen toteuma. Vuosikate on 2,9 milj. euroa, eli 0,9 milj. euroa talouden tasaista toteutumaa parempi ja 0,2 milj. euroa parempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Investointien toteuma on ollut vain 1,7 milj. euroa eli 13,7 % talousarviosta. Investoinnit painottuvat yleensä vuoden toiselle puoliskolle. Kokonaislainamäärä on kasvanut 0,3 milj. euroa ja toukokuussa on nostettu 5 milj. euron pitkäaikainen laina. Vuoden 2025 talouden kehityksestä ei voida vielä tehdä kattavia arvioita koska kuluvaa vuotta on paljon jäljellä ja loppuvuoden kehitykseen vaikuttavat useat epävarmuustekijät kuten yleinen taloudellinen tilanne, verotulokehitys ja korkokulujen kehityksen taso.
Talousarvion laadintaperusteet ja talouskehys vuodelle 2026
Lapuan kaupungin talousarviolaadinnan lähtökohtana on taloudellinen tasapaino ja vähimmäistavoitteena on nollatulos. Taloussuunnittelun keskeisimpiä haasteita kuntataloudessa ovat hintojen ja kustannusten nousu, sote-kiinteistöjen vuokrasopimusten uudelleen järjestelyt, valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset, investointipaineet, työllisyyspalveluiden siirto kunnille ja kotoutumislain muutokset kasvattavat kuntien vastuita mm. perustoimeentulotuesta ja kotouttamisen kustannuksista.
Talousarvion kokonaiskehys sallii 1,5 % toimintakulujen kasvun talousarvioon 2025 verrattuna, joten talousarvion laadinnassa on välttämätöntä tarkastella menopuolta huolellisesti ja haettava tasapainoa kulujen osalta. Toimintatuottojen kasvattamismahdollisuudet ovat rajalliset mutta myös niitä tulisi tarkastella ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan talousarvion valmistelussa. Raamissa on kunnallisverotulot arvioitu nykyisen veroprosentin pohjalta. Talousarvionvalmistelun ensisijaisena tavoitteena on tasapainon saavuttaminen ilman muutoksia tulopohjaan, mutta mikäli tilanne sitä edellyttää, myös laajemmat keinot voivat tulla arvioitavaksi. Talousarvioraamiin pääseminen edellyttää, että lautakunnissa tarkastellaan ja arvioidaan eri vaihtoehdot toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi.
Mahdolliset kehittämistarpeet tulee rahoittaa annetun raamin sisältä, jotta kokonaistalous ei heikenny nykyisestä. Rahoituksen tulee olla todellisuudessa varmistettu raamin puitteissa, eikä kehittämistarpeisiin voi jättää avoimia rahoituskysymyksiä. Talousarviomuutoksiin tulee suhtautua kriittisesti vuoden 2026 aikana.
Palvelutarjontaa ei laajenneta uusilla palveluilla ellei muutos tuo vastaavaa toiminnallista säästöä jollain muulla tavalla. Tämä säästö tulee osoittaa luotettavalla tavalla. Henkilöstösuunnitelmissa tulee huomioida henkilöstön eläköityminen sekä vakanssin vapautuessa on tutkittava mahdollisuudet järjestellä työtehtäviä/toimintoja uudella tavalla. Kaupungin toimenpideohjelma tulee ottaa osaksi talousarviovalmistelua, kun tarkastellaan palvelutuotannon tehokkuutta, tuottavuutta ja palvelutasoa- ja laajuutta ja selvittää vaihtoehtoisia palvelujen tuotantotapoja. Toimitilojen tehokasta käyttöä tulee selvittää tilakustannusten pienentämiseksi.
Sisäisiä vuokria ei talousarviolaadinnan lähtövaiheessa oteta mukaan, vaan niistä annetaan erilliset ohjeet talousarviolaadinnan edetessä.
Investoinneista tulee laatia priorisointilista toimialoittain, investoinnin jaksottuessa useammalle vuodelle tulee investoinnista esittää myös sen kokonaiskustannusarvio. Myös investointien kustannusarviot tulee esittää luotettavalla tavalla, jotta voidaan varmistua, että investointi ei todellisuudessa nouse merkittävästi arvioitua suuremmaksi. Investointikaton ja investointien priorisointi on tärkeää, sillä hallitulla investointitasolla voidaan hillitä lainakannan kasvua ja rahoituskustannusten kasvua, mikä tukee talouden kestävyyttä. Lisäksi investointien määrä vaikuttaa kassavarojen riittävyyteen, joten investointien suunnittelussa on tärkeä varmistaa myös rahoitusaseman tasapaino ja maksuvalmiuden ylläpitäminen.
Toiminnalliset tavoitteet tulee johtaa Lapuan kaupungin strategian pohjalta ja tavoitteen toteutumista pitää pystyä arvioimaan luotettavalla tavalla. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään ulkoasultaan yhtenäisesti ja selkeästi erillisen teknisen laadintaohjeen mukaisesti.
Lautakuntien tulee käsitellä talousarvioesitykset 29.9 - 15.10.2025 välisenä aikana. Lautakunnilta edellytetään toimenpideohjelman mukaisia toimenpiteitä talousarviovalmistelussa. Mikäli talousarvioesitykset poikkeavat oleellisesti annetusta talousarviokehyksestä, esitykset palautetaan lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Investoinneista tulee laatia priorisointilista toimialoittain. Vuoden 2026 nettoinvestointien katto on 6,7 milj. euroa. Uimahallia koskeva investointi ei sisälly tähän investointikattoon.
Tämän hetkisten lähtötietojen perusteella ensi vuoden talousarvioraamissa vuosikate on 6,9 milj. euroa, jolloin poistojen jälkeinen tilikauden tulos olisi nolla euroa.
Talousarviolaadinnan edetessä arvioita ja laskelmia täydennetään tarvittaessa.
Talousarvion 2026 tekniset laadintaohjeet ja vuoden 2026 talousarvioraamin laskelmat ovat oheismateriaalina.