Ympäristölautakunta, kokous 27.8.2024

Ehdotus

Ympäristölautakunta toteaa, ettei velvoiteprosessia ole tarpeen jatkaa, eikä rakennusluvan hakemiselle ole tarvetta.

Perustelut

Tilalla oleva katosrakennelma on maanvarainen, peltiverhottu katosrakennelma. Kun otetaan huomioon rakennuksen käyttötarkoitus, koko ja sijainti sekä että rakentaminen on tapahtunut jo vuonna 1981 ja asemakaava on tullut voimaan 1988, minkä jälkeen rakennusvalvontaviranomaiset ovat puuttuneet asiaan vasta 2013, ei katos ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan tarpeessa.  Lisäksi rakentamisajankohta huomioiden on kohtuutonta ja tarpeetonta vaatia vuosikymmenien jälkeen rakennuslupaa. Paloturvallisuusvaatimus rakennusten välisestä etäisyydestä täyttyy. Kahdeksan metrin etäisyyden täyttyessä ei rakennusta tarvitse osastoida.

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n mukaan uuden, asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitetun kiinteän tai paikallaan pidettäväksi tarkoitetun rakennelman, rakenteen tai laitoksen, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä (rakennus), rakentamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Kyseisessä tapauksessa ei ole uuden rakennuksen rakentamisesta, koska kyseessä on vuonna 1981 toteutettu rakentaminen. Katos on vuonna 2013 ollut jo 32 vuotta nykyisellä paikallaan.  

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 b §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja. Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta. Paloviranomainen on katsonut, että katoksen etäisyys naapurin asuinrakennuksesta on riittävä. Katos on ollut paikallaan ennen naapurin asuinrakennuksen rakentamista, 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kun tuulimylly tai ainevarasto jo oli valmiina tai tekeillä taikka varasto otettu käytäntöön, älköön naapurilla olko oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi, siirrettäviksi tai poistettaviksi. 

Ehdotus

Ympäristölautakunta antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Kiistanalainen rakennus on rakennettu vuonna 1981, jolloin on noudatettu voimassa ollutta rakennuslakia (370/1958). Rakennuslain 144 §:n mukaan milloin joku rakentaa uudisrakennuksen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tämän lain säännöksiä tahi sen nojalla annettuja kieltoja tai määräyksiä taikka muutoin niskoittelee niiden mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisessä, on kaupungissa maistraatin ja kauppalassa järjestysoikeuden sekä maalaiskunnassa lääninhallituksen pakotettava niskoittelija noudattamaan määräyksiä, poistamaan tai muuttamaan tehty työ ja täyttämään velvollisuutensa uhkasakolla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella (teettämisuhka). Erityisestä syystä voidaan kuitenkin, milloin virhe on vähäinen, olla ryhtymättä mainittuihin toimenpiteisiin. Rakennuslain 144 § on muutettu (61/1985) siten, että jos joku luvatta rakentaa rakennuksen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka muutoin niskoittelee niiden mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisessä, rakennuslautakunnan on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä ja määräyksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella. Jos virhe on vähäinen, voidaan toimenpiteisiin olla ryhtymättä.

Rakennusvalvontaviranomaisella on ollut tiedossa kyseessä olevan varastokatoksen rakentaminen eikä rakennusvalvontaviranomainen ole velvoittanut rakennushankkeeseen ryhtynyttä hakemaan hankkeeseen rakennuslupaa eikä ole vaatinut purkamaan varastokatosta. Rakennusvalvontaviranomainen ei ole ryhtynyt asiassa rakennuslain 144 §:n mukaisiin toimiin rakentamisen johdosta. Rakennuslain 144 §:n mukaan toimenpiteisiin voidaan olla ryhtymättä, mikäli virhe on vähäinen. Rakennusvalvontaviranomainen on rakentamisajankohtana katsonut virheen olleen rakennuslain 144 §:n mukaisesti vähäinen siten, että toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Rakennuslaki on uudistettu myöhemmin maankäyttö- ja rakennuslaiksi ja haitankärsijä vaatii, että vuonna 1981 vähäiseksi katsottu rakennushankkeen laillisuus arvioitaisiin uudelleen ja hankkeelta vaadittaisiin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia teknisiä vaatimuksia. Varastokatos on ollut rakennettuna 32 vuotta ennen asian vireilletuloa. Ottaen huomioon rakentamisajankohdan kaavamääräykset, rakentamista koskevan lainsäädännön ja sen, että varastokatos täyttää paloturvallisuusmääräykset myös nykyisten rakentamismääräysten mukaisesti, ei varastokatosta ole tarpeen vaatia purettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena hankkeena. 

Varastokatos on rakennettu vuonna 1981. Varastokatokselle on myönnetty rakennuslupa, joka on rauennut. Omistaja ei ole tehnyt olemassa olevaan varastokatokseen mitään rakennusteknisiä muutoksia rakennusluvan voimassaoloaikana. Aikaisempi asian käsittelyä koskeva asia on rauennut.

Rakennus ei ole polttoainevarasto tai vastaava palovaarallinen rakennus. Kuten muutoksenhakija valituksessa mainitsee, heidän hakiessa rakennuslupaa, rakennusvalvontaviranomainen on edellyttänyt paloturvaliista etäisyyttä muutoksenhakijan asuinrakennukseen. Muutoksenhakijan rakennusluvan käsittelyvaiheessa varastokatos on huomioitu paloteknisesti.

Muilta osin ympäristölautakunta viittaa asiassa antaman päätöksen perusteluihin.

Ehdotus

Ympäristölautakunta toteaa,​ ettei velvoiteprosessia ole tarpeen jatkaa,​ eikä rakennusluvan hakemiselle ole tarvetta. 

Rakennusrasitteelle ei ole tarvetta, vaan rakentaminen kummallakin kiinteistöllä on kaavan mukaisesti mahdollista, ottaen huomioon palotekniset vaatimukset. 

Perustelut

Tilalla oleva katosrakennelma on maanvarainen,​ peltiverhottu katosrakennelma. Kun otetaan huomioon rakennuksen käyttötarkoitus,​ koko ja sijainti sekä että rakentaminen on tapahtunut jo vuonna 1981 ja asemakaava on tullut voimaan 1988,​ minkä jälkeen rakennusvalvontaviranomaiset ovat puuttuneet asiaan vasta 2013,​ ei katos ole maankäyttö-​ ja rakennuslain mukaisen luvan tarpeessa.  Lisäksi rakentamisajankohta huomioiden on kohtuutonta ja tarpeetonta vaatia vuosikymmenien jälkeen rakennuslupaa. Paloturvallisuusvaatimus rakennusten välisestä etäisyydestä täyttyy. Kahdeksan metrin etäisyyden täyttyessä ei rakennusta tarvitse osastoida.

Maankäyttö-​ ja rakennuslain 113 §:n mukaan uuden,​ asumiseen,​ työntekoon,​ varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitetun kiinteän tai paikallaan pidettäväksi tarkoitetun rakennelman,​ rakenteen tai laitoksen,​ joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen,​ terveellisyyteen,​ maisemaan,​ viihtyisyyteen,​ ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä (rakennus),​ rakentamisesta. Maankäyttö-​ ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä,​ että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Kyseisessä tapauksessa ei ole uuden rakennuksen rakentamisesta,​ koska kyseessä on vuonna 1981 toteutettu rakentaminen. Katos on vuonna 2013 ollut jo 32 vuotta nykyisellä paikallaan.  

Maankäyttö-​ ja rakennuslain 117 b §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava,​ että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset,​ että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen,​ poistumisen turvaaminen,​ pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja. Rakennuksen on oltava sellainen,​ että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta. Paloviranomainen on katsonut,​ että katoksen etäisyys naapurin asuinrakennuksesta on riittävä. Katos on ollut paikallaan ennen naapurin asuinrakennuksen rakentamista,​ 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti,​ jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen,​ kun tuulimylly tai ainevarasto jo oli valmiina tai tekeillä taikka varasto otettu käytäntöön,​ älköön naapurilla olko oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi,​ siirrettäviksi tai poistettaviksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:n 3 mom. mukaan rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Asemakaavan edellyttämä rasite voidaan perustaa, jollei sen perustaminen ole kaavan voimaantulon jälkeen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ilmeisen tarpeetonta tai rasitetulle kiinteistölle kohtuutonta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:n 5 mom. mukaan, rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta, päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään asetuksella.