Perustelut
Lasten ja nuorten oppimisvalmiutta haastavat monet tekijät. Keskittymisen, tarkkaavuuden tai aktiivisuuden haasteet korostuvat kouluissa ja aiheuttavat käytösongelmia sekä alisuoriutumista oppimisessa. Henkilökohtaisen tuen tarve ja vaatimus oppimisen yksilöimiseen lisääntyvät. Lasten ja nuorten elinympäristö on muuttunut viime vuosina paljon muun muassa digitalisaation ja lisääntyneiden mielenterveyshaasteiden myötä.
Myös neuropsykiatristen haasteiden näkyvyys koulujen arjessa on lisääntynyt. Kyse on sekä diagnostiikan kehittymisestä että yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa lapsille ja nuorille on tarjolla paljon virikkeitä sekä moninaisia vaatimuksia.
Lapuan kaupungin kouluissa ovat vastattu neuropsykiatristen haasteiden lisääntymiseen kouluttamalla henkilöstöä (tällä hetkellä 20 koulutettu nepsy-valmentajaa), varaamalla talousarvioon resurssia nepsy-valmennukselle, tehostamalla ammatillista yhteistyötä (mm. konsultaation ja mentoroinnin muodossa), kehittämällä toimintamalleja sekä panostamalla vahvasti erityisopetukseen. Toimenpiteiden myötä ymmärrys neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kohtaamisesta ja opettamisesta on lisääntynyt merkittävästi. Ratkaisuja haasteeseen on mahdollista löytää monipuolistamalla opetusta, lisäämällä oppilaslähtöisyyttä ja tiivistämällä moniammatillista yhteistyötä. Toimintaa ja tilojen käyttöä voidaan suunnitella niin, että koulupäiviin saadaan tukea sekä joustoa oppimiselle. Muutos kouluissa vaatii aikaa ja johdonmukaisuutta.
Opetuksen ja oppimisen muutos on osa yhteiskunnallista ilmiötä. Kyse ei ole pelkästään muutoksissa oppimisvalmiudessa. Koulun on pystyttävä vastaamaan uusiin osa-alueisiin, kuten digitalisaation haltuunottoon, kestävän kehityksen edistämiseen, turvallisuuteen sen kaikissa muodoissa, demokratian toteuttamiseen, riittävän lukutaidon varmistamiseen ja yhteisötaitojen oppimiseen. Nämä ovat kaikki valtavan kokoisia haasteita toteutettavaksi.
Vaikka maailma muuttuu ja yksilölliset oppimisen tarpeet korostuvat, on tärkeää muistaa, että koulu on lähtökohtaisesti ryhmämuotoista toimintaa. Toiminta perustuu aina opetussuunnitelman tavoitteisiin, jotka ovat kaikille oppijoille lähtökohtaisesti samat. Vaikka ajan ilmiöt haastavat perinteisiä koulun toimintamalleja, on opetuksella ja kasvatuksella yhä tärkeämpi merkitys yhteiskunnassamme. Kouluissa opetellaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten ja oppijoiden kanssa, etsimään itselle sopivia keinoja oppimiseen, tekemään töitä erilaisissa yhteistyörooleissa sekä kehittämään omaa toimintaa saadun palautteen perusteella. Näiden kasvatustavoitteiden edistämisessä koulujen henkilöstössä ollaan asiantuntijoita.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan paljon ammattilaisia ja monipuolista asiantuntijuutta. Koulujen keskeisin rooli on auttaa oppilaita oppimaan ja edistää siten heidän hyvinvointiaan. Kun hyvinvointityötä tarvitaan lisää, henkilöstö kokee kuormittumista kasvaneesta vastuualueestaan. Työntekijöiden jaksamisen kannalta sekä moniammatillisen yhteistyön edistämiseksi on tärkeä pohtia eri ammattilaisten roolia hyvinvoinnin edistämisessä. Oppimisella ja opettamisella on oma tärkeä osansa hyvinvointityössä. Kuitenkaan hyvinvointityö ei saa kasaantua liiaksi opettajien ja koulujen henkilöstön harteille. Työn on tapahduttava yhteistyössä kotien ja hyvinvointialueen palveluiden kanssa. Koulu ei voi korvata muita toimintoja, mikäli niissä on puutteita.
Koulujen henkilöstöllä on nykyisten työehtosopimusten mukaan hyvin rajallinen määrä koulutuspäiviä. Koulutuksen teemat suunnitellaan huolellisesti ja varmistetaan, että ne vastaavat koulujen, opetuksen ja oppimisen muutoksia parhaalla mahdollisella tavalla. Neuropsykiatrisiin haasteisiin vastaaminen on ollut yksi vahvoista painopistealueista koulutuksen järjestämisessä. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa odotamme ja seuraamme vahvojen nepsy-panostusten vaikutusta toimintaamme. Samaan aikaan suunnittelemme panostuksia myös muihin opetussuunnitelman keskeisiin vaatimuksiin.
Lapuan kouluissa ollaan valmiudessa täydentämään neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyvää koulutusta jatkossakin. Koulutusmahdollisuutemme ovat taloustilanteeseen nähden monipuoliset ja laadukkaat. Alueellisen Osaaja-yhteistyön kautta myös nepsy-asioihin on ollut saatavilla runsaasti koulutusta ja koulutuksiin on osallistuttu ahkerasti. Säilytämme nepsy-osaamisen edelleen yhtenä kärkitavoitteista. Tällä hetkellä emme kuitenkaan pysty kouluttamaan koko henkilöstöä valtuustoaloitteessa kuvaillulla tavalla.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mika Kamunen, Sivistys- ja hyvinvointijohtaja, mika.kamunen@lapua.fi
Sivistyslautakunta:
1. merkitsee selvityksen tiedokseen ja esittää selvityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle vastauksena aloitteeseen.
2. esittää kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuustolle, että aloite katsotaan loppunkäsitellyksi.
Päätös
Sivistyslautakunta kuuli opetuspäällikkö Juho Norrenaa asiassa ja hyväksyi sivistys- ja hyvinvointijohtajan ehdotuksen.