Perustelut
Lapuan kaupungin talousarviossa 2023 ja taloussuunnitelmassa 2024-2025 on mainittu Kaikukortin käyttöönotto vuoden 2023 aikana osana kaupungin ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, museoihin, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortilla voi hankkia maksutta myös kansalaisopiston kurssipaikkoja. Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.
Kaikukortteja voivat saada Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden sekä joidenkin järjestöjen asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa rahatilanteessa eivätkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös omille lapsille ja lastenlapsille samaan tilaisuuteen, johon on itsekin osallistumassa.
Kaikukortin valtakunnallisessa toimintamallissa kuvataan Kaikukortin valtakunnalliset toimintaperiaatteet, joihin kaikkien Kaikukortti-kumppanien tulee sitoutua. Tällä varmistetaan, että Kaikukortti toimii samalla tavalla kaikilla Kaikukortti-alueilla. Toimintamalli perustuu yhdenvertaisuuteen ja Kaikukortin kohderyhmän oikeuteen osallistua kaikille yhteiseen kulttuurielämään. Toimintamalli on kehitetty yhdessä kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan (sote) ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden sekä kohderyhmän kanssa työpajoissa Kaikukortin pilotointihankkeiden aikana. Toimintamalli on rakennettu yhdenvertaisuuden edistämiseen kulttuurialalla. Osalla Kaikukortti-alueista on kuitenkin myös liikuntatoimijoita mukana. Liikuntatoimijoiden tulee noudattaa samaa toimintamallia.
Kaikukortin voivat saada ainoastaan henkilöt, jotka:
1. Ovat Kaikukortti-toiminnassa mukana olevien sote- ja hytetoimijoiden asiakkaita.
2. Ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja. Tiukka taloudellinen tilanne voi johtua moninaisista syistä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajuudesta, pitkäaikaisesta työttömyydestä tai sairastamisesta, eläkkeen pienuudesta tai velkakierteestä.
Kortin saamisen ikäraja on 16 vuotta. Olennaista on, että henkilö tunnistetaan Kaikukorttia jakavan paikan asiakkaaksi. Kaikki Kaikukorttia jakavat paikat eivät ylläpidä asiakasrekistereitä, joten asiakasrekisteriin kuuluminen ei ole ehdoton edellytys. Kaikukortin saaminen ei edellytä tietyn tulorajan alittamista. Olennaista on asiakkuuden lisäksi se, että asiakas kokee oman taloudellisen tilanteensa niin tiukaksi, ettei kulttuuripalveluja voi siitä syystä käyttää. Joillakin Kaikukorttia jakavilla toimijoilla on myös muita kuin tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevia asiakkaita. Tällöin Kaikukortti on tarkoitettu ainoastaan niille asiakkaille, joilla on tiukka rahatilanne. Kaikukortin saaminen ei edellytä asiakkaalta erillisiä todistuksia tuloista.
Kaikukorttikokeilun käyttöönottoa valmistellaan kevään ja kesän 2023 aikana liitteenä olevan aikataulun ja toimenpiteiden mukaisesti. Tavoitteena on Kaikukortin saaminen asiakaskäyttöön syksyn 2023 aikana. Lapuan kaupunki ja Kaiku-keskus tekevät sopimuksen Kaikukortin käyttöönotosta. Lisäksi kaupunki tekee sopimuksen Kaikukorttikokeilusta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Lapuan kaupunki tekee sopimuksen jokaisen yksittäisen palveluntarjoajan kanssa, jonka palveluita voidaan Kaikukortilla käyttää. Kaikukorttikokeilussa ovat aluksi palveluntarjoajina mukana Lapuan kaupungin toimijoista kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikuntatoimi, kirjasto, kulttuuri- ja museotoimi. Kaikukorttitoimintaan pyritään saamaan myöhemmin mukaan myös yksityisiä palveluntarjoajia.
Kaikukorttikokeilusta vastaa sivistysjohtaja Mika Kamunen ja sen valmistelusta työryhmä, johon kuuluvat kansalaisopiston ja taidekoulun rehtori Mari Takamaa, hyvinvointikoordinaattori Riina Turja ja kulttuuripäällikkö Heli Talvitie. Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Kaikukeskuksen asiantuntijoiden ja hyvinvointialueen Kaikukorttiyhteystahojen kanssa. Kaupungille tulee nimetä Kaikukorttivastuuhenkilö tai -henkilöitä.
Vastuuhenkilö/henkilöt:
- vastaavat, että paikalliset Kaikukortin jakajat ja Kaikukorttikohteet noudattavat valtakunnallista Kaikukortti-toimintamallia. Ajantasainen toimintamalli löytyy vastuuhenkilöiden sivulta kohdasta ohjeet ja materiaalit.
- vastaavat Kaikukortti-perehdytysmateriaalien jakamisesta alueen Kaikukortin jakajille ja Kaikukorttikohteille.
- vastaavat paikallisen Kaikukortti-kokeilun sekä kokeilun jälkeen uusien Kaikukortti-verkoston jäsenorganisaatioiden kanssa tehtävistä Kaikukortti-sitoumuksista Kaikukeskuksen laatimien sopimuspohjien mukaisesti.
- vastaavat, että paikallisen Kaikukortti-verkoston Kaikukortin jakajat valitaan aina yhteistyössä Kaikukeskuksen kanssa ja että uusia jakajia ei oteta mukaan kesken vuotta. Jakajien mahdollinen päivitetty lista toimitetaan loppuvuodesta ennen esitteiden painamista Kaikukeskukselle yhdessä tarkistettavaksi.
- neuvottelevat kulttuuri- ja liikuntakohteiden sekä sote- ja hyte-toimijoiden kanssa saadakseen ne mukaan paikalliseen Kaikukortti-verkostoon. Huom. Uusista kortinjakajista keskustellaan ensin Kaikukeskuksen – Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelun kanssa.
- vastaavat paikallisen Kaikukortti-verkoston jäsenorganisaatioiden yhteyshenkilöiden yhteisistä tapaamisista/palautekokouksista (mielellään yksi vuodessa). Näihin tapaamisiin/palautekokouksiin kutsutaan mukaan myös Kaikukeskus.
- vastaavat paikallisen Kaikukortti-toiminnan viestinnästä.
- vastaavat paikallisen Kaikukortin kohderyhmälle suunnattujen painettujen Kaikukortti-viestintämateriaalien (Kaikukortti, yhteisön Kaikukortti, asiakasesite ja juliste) tuottamisesta, painamisesta ja jakamisesta paikallisille Kaikukortin jakajille.
- vastaavat alueen Kaikukortti-toimintaan liittyvästä paikallisesta Kaikukortti-verkkosivusta ja sen pitämisestä ajan tasalla.
- vastaavat alueen Kaikukortti-palautesähköpostista.
- sitoutuvat käyttämään Kaikukantaa.
- tekevät Kaikukortin tietokantaan (Kaikukantaan) tunnuksia paikallisille Kaikukortin jakajille ja kortin kulttuuri- ja liikuntakohteille.
- vastaavat sen ohjeistamisesta, että paikalliset kortinjakajat rekisteröivät luovutetut Kaikukortit Kaikukantaan ja että paikalliset Kaikukorttikohteet kirjaavat kortin käytön Kaikukantaan, jotta Kaikukantaan muodostuvat paikalliset ja valtakunnalliset tilastot pysyvät ajantasaisina.
- vastaavat ja sitoutuvat suojaamaan paikalliset Kaikukortti-tiedot ja -tilastot. Kaikukannassa olevia kokonaistilastoja saavat käsitellä käytännössä ne Kaikukortti-toiminnan paikalliset vastuuhenkilöt, jotka on nimetty Kaikukannan pääkäyttäjiksi. Kaikukortin tietosuojaseloste.
- seuraavat Kaikukortin rekisteröintiä ja käyttöä Kaikukannan raporteista (Dashboard)
- osallistuvat valtakunnallisen Kaikukortti-toimintamallin päivittämiseen tarpeen mukaan. Päävastuu ja päätäntävalta valtakunnallisesta Kaikukortti-toimintamallista on Kaikukeskuksella – Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelulla.
Ehdotus
Vapaa-ajan lautakunta esittää kaupunginhallitukselle että,
1) Kaikukorttikokeilu valmistellaan ja otetaan käyttöön Lapuan kaupungissa vuoden 2023 aikana ja kokeilu kestää vuoden 2024 loppuun.
2) Lapuan kaupungissa Kaikukortti on käytettävissä Lapuan kansalaisopiston, Lapuan musiikkiopiston, kulttuuri- ja museotoimen, kirjaston ja liikuntatoimen palveluissa.
3) Kaikukortin käytettävissä olevien palveluiden käytön laajuus määrittyy palveluntuottajan oman harkinnan myötä, kuitenkin noudattaen Kaikukorttitoiminnan valtakunnallista kriteeristöä.
4) Kaikukorttikokeilusta vastaa sivistysjohtaja Mika Kamunen, sekä valmisteluista ja käyttöönoton koordinoinnista kansalaisopiston ja taidekoulun rehtori Mari Takamaa, hyvinvointikoordinaattori Riina Turja ja kulttuuripäällikkö Heli Talvitie.
Päätös
Vapaa-ajanlautakunta kuuli kansalaisopiston rehtori Mari Takamaata ja kulttuuripäällikkö Heli Talvitietä asiassa ja hyväksyi sivistysjohtajan ehdotuksen.