Kaupunginhallitus, kokous 14.9.2026

Perustelut

Lapuan kaupungille on 9.11.2025 jätetty kuntalaisaloitepalvelun kautta kuntalaisaloite, jossa esitetään, että kaupungin perusopetuksen palveluverkkolinjaus otetaan uudelleen käsittelyyn ja sitä tarkennetaan. Kuntalaisaloitteessa esiin nostetut teemat on huomioitu kokonaisuudessaan osana palveluverkkosuunnitelman täsmentämistä valtuuston päätöksien mukaisesti (8.12.2025 §91 ja §92). Kuntalaisaloitteen valmistelun aloittaminen on käsitelty sivistyslautakunnassa 11.12.2025 §170.

Kuntalaisaloite liitteenä. Muu lisämateriaali liitteenä edellisessä pykälässä.

Kokonaisarvio sisältää kuntalaisaloitteen teemat seuraavasti:

1. Kylien kehittämisen ja elinvoiman huomioiminen

• Kouluverkon vaikutuksia kylien elinvoimaan on arvioitu laajasti palveluverkkoselvityksen skenaarioissa sekä lapsivaikutusten arvioinnissa (LAVA).
• Skenaariossa 0 lähipalveluiden pysyvyyden todetaan vahvistavan kylien identiteettiä ja houkuttelevan nuoria perheitä, mutta pitkän aikavälin haasteena on väestökehityksen tuoma epävarmuus.
• Skenaarioissa 1 ja 2 kylien elinvoimariskien (väestön ikääntyminen ja muuttoliikkeen hidastuminen) hallintakeinoiksi esitetään muun muassa vetovoimaista tonttikaavoitusta, maankäytön joustavuutta sekä lakkautettavien koulutilojen siirtämistä harrastus- ja yhteisökäyttöön.
• Kuntabarometrin pohjalta tehdyn analyysin mukaan alakoulujen palveluverkko ei suoranaisesti vaikuta yritysalueen elinvoimaan, vaan yritysten kannalta olennaisempia ovat elinkeinopalvelut, hankinnat sekä päätöksenteon avoimuus ja tehokkuus.
• Pääosassa kyliä koulu ei ole ainoa yhteisöjen käytössä oleva kiinteistö, jolloin yhteisöllisyyttä ja esimerkiksi kylän tapahtumia voidaan järjestää muissa kylillä olemassa olevissa kiinteistöissä.

2. Kokonaisarvioinnin määrittely ja kuntakeskuksen koulujen kunto

• Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti palveluverkkoselvitys kattaa kaikki kaupungin 11 alakoulua kokonaisuutena eikä rajoitu vain yksittäisiin kouluihin.
• Kaikille koulukiinteistöille – mukaan lukien kuntakeskuksen ja taajaman suuret koulut (Alanurmo, Keskuskoulu, Liuhtari, Ritavuori) – on tehty Skenarios-ohjelmistoon perustuva arvonmääritys-, kuntoluokka- ja korjausvelka-analyysi sekä määritelty vuosittaiset investointitarpeet vuosille 2026–2040. Lisäksi ohjelmiston luomat arviot kiinteistöistä on tarkastettu teknisen toimen henkilöstön toimesta.
• Skenarios-ohjelmiston tapa laskea kiinteistön korjausvelkaa (ja tulevia CapEx-kuluja eli investointeja) perustuu tilastolliseen elikaarimallinnukseen ja rakennusosakohtaiseen tarkasteluun. 

3. Ympäristöterveyden ja sisäilman huomioiminen

• Erillisiä ulkopuolisen toimijan tekemiä kuntoarvioita ei ole tehty. Tekninen toimi on oman henkilökunnan toimesta käynyt lävitse Skenarioksen esittämät korjaustoimenpiteet. Lisäksi investointisuunnitelmissa on otettu huomioon tiedossa olevat korjaustarpeet.
• Kouluilta Granlund Manager -järjestelmään tulevat palvelupyynnöt otetaan käsittelyyn viipymättä. Erityisen kiireellisinä hoidetaan kaikki turvallisuuteen ja sisäilmaan vaikuttavat toimenpiteet. 
• Alakoulujen osalta ei ole tällä hetkellä vireillä aktiivisia sisäilmailmoituksia.

4. Oppilasmäärien kaksitasoinen seurantamalli

• Oppilasennusteita seurataan tiiviisti useamman kerran vuodessa. Ennusteista ilmenee oppilasmäärä kouluittain ja vuosiluokittain kuuden vuoden ajanjaksolta. Ennusteet ovat julkisia ja tiedossa päättäjillä, kouluilla sekä kylillä.
• Valtuuston (9.12.2024 §86) päätöksen mukaan mikäli koulun. 1.-6.-luokkalaisten oppilasmäärä on alle 35 oppilasta kahtena lukuvuotena peräkkäin, niin toiminta lakkaa seuraavan lukuvuoden alussa (1.8. alkaen). Laskentapäivä on aina 20.9. Myös yksittäisten alakoulujen merkittävät investointitarpeet otetaan osaksi kokonaisarviointia.
• Syntyvyys Lapualla on ollut vuosia laskussa ja tämä tieto on ollut näkyvillä myös koulujen oppilasennusteissa ennakoivasti. Vaikka kylällä on ollut koulu, se ei ole kuitenkaan vaikuttanut tarpeeksi lapsiperheiden muuttoaktiivisuuteen kylälle.
• Opetustoimen selvityksessä tuodaan esiin, että oppilasmäärän laskiessa alle 35 oppilaan koulussa muodostuu erittäin heterogeenisia yhdysluokkia (jopa 3–4 eri vuosiluokkaa samassa opetusryhmässä), mikä vaarantaa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja tuen toteutumisen sekä kuormittaa huomattavasti koulun henkilöstöä. Pedagogisesti ei voida mitenkään perustella alle 35 oppilaan koulun tuottamia hyötyjä.

5. Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) selkeyttäminen

• Palveluverkkosuunnittelua varten on laadittu laaja lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) raportti, joka pohjautuu Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeen prosessimalliin sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.
• Arviointia varten toteutettiin maalis-huhtikuussa 2026 kohdennetut Webropol-kyselyt oppilaille (774 vastausta, 150 piirustusta), huoltajille (234 vastausta) ja opetushenkilöstölle (53 vastausta) sekä hyödynnettiin vuoden 2026 kouluhyvinvointikyselyn tuloksia.
• Raportti määrittelee seurantamenetelmät (mm. säännölliset hyvinvointi- ja huoltajakyselyt), joilla vaikutuksia seurataan päätöksenteon jälkeen.

6. Koulujen yhdistämisprosessien ennakointi

• LAVA-raportissa on osoitettu konkreettiset riskinhallintakeinot mahdollisissa koulujen yhdistämistilanteissa.
• Integraatioprosessin sopeuttamiskeinoiksi esitetään säännöllisiä ja varhain aloitettuja tutustumis- ja ryhmäytystoimia, kokonaisten luokkien tai vakiintuneiden kaveriparien siirtämistä yhdessä uuteen kouluun, opettajien siirtymätukea sekä huoltajien ottamista mukaan toimintakulttuurin suunnitteluun.

7. Skenaariomallit koulukohtaisesti

Oppilaiden sijoittuminen ja siirtymät on mallinnettu koulukohtaisesti selvitysmateriaalin eri skenaarioissa:

• Skenaario 1 (5 alakoulua):
  • Alanurmon koulu (+ Ruha)
  • Keskuskoulu (+ 75 % Poutusta)
  • Ritavuoren koulu (+ Hellanmaa + 25 % Poutusta)
  • Liuhtarin koulu (+ Männikkö + Haapakoski)
  • Tiistenjoen koulu (+ Kauhajärvi)
• Skenaario 2 (8 alakoulua):
  • Haapakoski + Männikkö yhdistyvät Karhunkylän kouluksi
  • Hellanmaa + Pouttu yhdistyvät
  • Kauhajärvi + Tiistenjoki yhdistyvät
  • Alanurmo, Keskuskoulu, Liuhtari, Ritavuori ja Ruha jatkavat erillisinä.

8. Oppilasennusteiden tarkkuus ja aikaväli

• Syntyvyystilastot osoittavat syntyvyyden laskeneen Lapualla yli kolmanneksella vuodesta 2016 (155 lasta) vuoteen 2023 (101 lasta), ja alakoululaisten kokonaismäärän vähenevän noin 50-60 oppilaalla vuosittain.
• Oppilasennusteet on esitetty väestötietoihin perustuen lukuvuoteen 2031–2032 saakka.
• LAVA-raportissa painotetaan, että tehtävien ratkaisujen on oltava pitkäjänteisiä, jotta vältytään epätietoisuuden jatkumiselta ja yksittäisen oppilaan toistuvilta koulunvaihdoilta alakoulun aikana.
• Tarkemman oppilasennustemallin kehittäminen ei ole mahdollista, sillä ennakoivasti ei saada tietoa maahanmuutosta, maastamuutosta, kuntien välisestä muutosta tai syntyvyydestä.

9. Työpaikkojen ja asuinalueiden muutosten huomioiminen

• Elinvoimaselvityksessä on kartoitettu yritysten määrät kyläalueittain (Kauhajärvi 31 kpl, Karhunkylä 39 kpl, Hellanmaa 40 kpl).
• Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen mukainen työssäkäyntialue yleisesti käsittää noin tunnin ajomatkan (80 km) säteen.
• Esitetyn aineiston mukaan alakoulujen palveluverkolla ei ole suoraa yhteyttä yritysalueiden elinvoimaan.

10. Henkilöstön sijoittaminen lapsen edun mukaisesti

• LAVA-raportissa tunnistetaan huoltajien ja lasten huoli oppilastuntemuksen katoamisesta, mikäli tutut opettajat eivät siirry uuteen kouluun.
• Raportissa suositellaan opettajien pedagogisen asiantuntemuksen ja tiimiopettajuuden hyödyntämistä sekä riittävää tiedonsiirtoa vastaanottaville opettajille oppilaiden yksilöllisten tarpeiden turvaamiseksi.
• Henkilöstösijoittelussa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden ja opettajan siirtyminen samaan kouluun.