Perustelut
Lapuan kaupungin palveluverkkoa on käsitelty aikaisemmin seuraavissa kokouksissa:
Sivistyslautakunta, § 123,21.11.2024
Kaupunginhallitus, § 349,02.12.2024
Kaupunginvaltuusto, § 86,09.12.2024
Sivistyslautakunta, § 60,28.04.2025
Sivistyslautakunta, § 128,08.10.2025
Sivistyslautakunta, § 129,08.10.2025
Sivistyslautakunta, § 153,20.11.2025
Sivistyslautakunta, § 154,20.11.2025
Kaupunginhallitus, § 422,01.12.2025
Kaupunginhallitus, § 424,01.12.2025
Kaupunginvaltuusto, § 92,08.12.2025
Kaupunginvaltuusto, § 91,08.12.2025
Sivistyslautakunta, § 170,11.12.2025
Sivistyslautakunta, § 22,18.02.2026
Sivistyslautakunta, § 110,26.08.2026
Sivistyslautakunta, § 109,26.08.2026
Kaupunginhallitus, § 276,14.09.2026
Kaupunginhallitus, § 277,14.09.2026
Kaupunginvaltuusto, § 42,21.09.2026
Kaupunginvaltuusto, § 43,21.09.2026
Lisämateriaalia: Lapuan kaupungin kotisivut
Perustelut
Alakoulujen palveluverkon kokonaistilanne
Lapuan perusopetuksen palveluverkkoa on tarkasteltu kattavasti vuoden 2026 aikana kaikkien Lapuan alakoulujen osalta huomioiden pedagogiikka, hyvinvointi, kiinteistöt, henkilöstö, koulukuljetukset, käyttötalous, investoinnit sekä lapsivaikutukset.
Tarkastelun lopputulemana voidaan todeta, että alle 35 oppilaan koulut eivät ole pedagogisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisia. Jotta perusopetus voidaan järjestää kaikille oppilaille tasapuolisesti lain säätämällä tavalla, pedagogisesti laadukkaasti ja taloudellisesti kestävästi, tulee palveluverkkoa supistaa. Jo tällä hetkellä kaikki lapualaiset alakoululaiset mahtuisivat neljään suurimpaan alakouluun, mutta hyvinvointi- ja elinvoimanäkökulma puoltavat kyläkoulujen jatkumista.
Oppilasmäärän pieneneminen 50-60 oppilaalla vuosittain (viimeisin oppilasennuste 20.9.2026 liitteenä) ja kaupungin taloudellinen tilanne edellyttävät toimenpiteitä.
Tällä hetkellä Lapualla toimii 11 alakoulua, yksi yläkoulu ja yksi lukio. Lapuan alakoulujen sijainti karttapohjalla liitteenä. Alakoulujen täyttöaste on tällä hetkellä 30-80% ja täyttöaste pienenee edelleen oppilasmäärien vähentyessä.
Oppilasmääriä on seurattu säännönmukaisesti useamman kerran vuodessa ja oppilasennusteista on tiedotettu sivistyslautakunnalle sekä kouluille. Oppilasmäärien väheneminen on ollut ennakoitavissa jo useiden vuosien ajan.
Koulujen nykyiset oppilasmäärät sekä oppilasmääräennusteet lukuvuodelle 2027–2028:
|
koulu
|
oppilasmäärä lv 2026-2027
|
oppilasennuste lv 2027-2028
|
|
Alanurmon koulu
|
107
|
100
|
|
Haapakosken koulu
|
40
|
40
|
|
Hellanmaan koulu
|
25
|
26
|
|
Kauhajärven koulu
|
17
|
14
|
|
Keskuskoulu
|
266
|
242
|
|
Liuhtarin koulu
|
149
|
148
|
|
Männikön koulu
|
28
|
24
|
|
Poutun koulu
|
55
|
48
|
|
Ritavuoren koulu
|
192
|
192
|
|
Ruhan koulu
|
44
|
41
|
|
Tiistenjoen koulu
|
35
|
32
|
Kunnan taloudellinen tilanne ja sen kehitys
Suomessa on heikko taloussuhdanne: Suomen talous toipuu hitaasti ja työttömyys on korkealla (9,4%). Tämä vaikuttaa verotuloihin. Vuosi 2025 oli kuntataloudelle vaikea, sillä verotuloennusteita on laskettu. Vuosi 2026 ei tuo helpotusta taloustilanteeseen. Myös kustannuspaineet kasvavat, sillä uusi kolmivuotinen palkkasopimus nostaa henkilöstökustannuksia. Lisäksi valtionosuuksien uudistus vuoden 2027 alusta vaikuttaa kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi. Talousarviovuodelle 2027 kaupungin säästötavoite on 3,7 miljoonaa euroa, josta sivistystoimen osuus on 2,06 miljoonaa euroa.
Ennusteiden mukaan alakoulujen oppilasmäärä vähenee Lapualla vuosittain n. 50 oppilaalla seuraavien kuuden vuoden aikana. Valtionosuus 7-12 vuotiaiden lasten osalta on vuonna 2026 8.172 euroa/lapsi. Lasten määrän väheneminen ja sen vaikutus Lapuan kaupungin saamaan valtionavustukseen on yli 400.000 euroa/vuosi.
Opetustoimen talousarviotilanne vuodelle 2027 ja taloudelliset perusteet palveluverkon tiivistämisen valmistelutyölle
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.8.2026 §221 hyväksynyt lautakuntakohtaiset toimintakateraamit ja säästötavoitteet:
|
SIVISTYS-
LAUTAKUNTA
|
TA 2026
|
Perusraami 2027
|
Muutos €
|
Säästötavoite
|
| |
-23.004.400
|
-23.629.000
|
-624.600
|
-2.063.741
|
Talousarviosta eriteltynä alakoulujen osuus (opetustoiminta, ohjaajat ja sisäinen hallinto):
|
|
TA 2026
|
TA 2027
|
Muutossumma
|
|
Toimintatuotot
|
1.034.978
|
932.900
|
102.078
|
|
Toimintakulut
|
-15.294.363
|
-15.563.300
|
-268.937
|
|
Toimintakate
|
-14.259.385
|
-14.630.400
|
-371.015
|
Vaikka kouluverkkoa tiivistettäisiin, valtionrahoituksen vähentyessä säästöjä tulee hakea kaikesta opetuksesta = opetettavien tuntien määrä, luokkakokojen kasvattaminen, kyläkoulujen positiivisen syrjinnän lopettaminen (tuntikehyksen myöntäminen samalla kertoimella kuin isommille kouluille). Kaikkein pienemmillä kouluilla (alle 35 oppilasta) vaarantuu suuresti mahdollisuus toteuttaa opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Kaupunginvaltuuston 21.9.2026 tekemä päätös:
Kaupunginvaltuuston 9.12.2024 § 86 päättämästä koulukohtaisesta oppilasmäärärajasta luovutaan.
Tämän vuoksi Lapuan kouluverkon strateginen kehittäminen käynnistetään osana kaupungin elinkeino-, asunto- ja maaseutupolitiikkaa sekä maankäytön suunnittelua.
Tavoitteena on kehittää kouluverkkoa ja sen ympärillä olevia alueita pitkäjänteisesti siten, että kouluverkkoa koskevat ratkaisut ja kaupungin muu strateginen
kehittäminen tukevat toisiaan. Työ kytketään seuraavan kaupunkistrategian valmisteluun.
Strategisen kehittämisen lähtökohtana kouluverkkoa tarkastellaan kolmena
alueellisena kokonaisuutena:
1. Hellanmaa-Pouttu-Ritavuori, elinkeinopoliittinen painotus
2. Ruha-Alanurmo-keskusta-Liuhtari, asuntopoliittinen ja maankäytöllinen
painotus
3. Tiistenjoki-Männikkö-Haapakoski, kyläyhteisö- ja maaseutupoliittinen painotus
Alueelliset kokonaisuudet ja niiden strategiset painotukset otetaan lähtökohdaksi
kouluverkon pitkäjänteisessä kehittämisessä ja seuraavan kaupunkistrategian valmistelussa.
Sivistyslautakunnan kokouksessa 23.9.2026 § 126 Muut asiat, kohdassa kolme, todetaan seuraavaa:
Sivistyslautakunnan talousarvion 2027 laadinta edellyttää löytämään yli kahden miljoonan euron säästöt. Rakennemuutokset alakoulujen palveluverkossa mahdollistavat merkittävän säästöpotentiaalin. Kaupunginvaltuuston 21.9.2026 tekemä päätös mahdollistaa edelleen, että palveluverkkoon voidaan tehdä muutoksia. Tämän johdosta valmistelut päätöksenteon tueksi, koskien Hellanmaan, Kauhajärven ja Männikön koulujen mahdollista lakkauttamista 1.8.2027 alkaen, aloitetaan. Valmistelut sekä päätökset pyritään saamaan valmiiksi syksyn 2026 aikana.
Tällä hetkellä talousarvioesitykseen on jo sisällytetty kaupungin kolmen pienimmän koulun lakkauttaminen. Tällä toimenpiteellä ei vielä saavuteta sivistyslautakunnalle asetettuja säästötavoitteita. Säästötavoitteesta puuttuu edelleen lähes 1,9 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus palautti kokouksessaan 19.10.2026 §309 talousarvion uudelleen valmisteluun. Mahdollista on, että nyt lakkautettavaksi esitettävien koulujen lisäksi tulee harkittavaksi muidenkin koulujen toiminnan lakkauttaminen säästötavoitteisiin pääsemiseksi.
Koulutoiminnan lakkauttamisen valmistelu
Yksittäisen koulun lakkauttamisen valmistelut pohjautuvat aiempaan vuosien 2025–2026 palveluverkkoselvitykseen, jota on täsmennetty ajantasaisella numeerisella tiedolla sekä kuulemisilla.
Asiasta on sivistyslautakunnassa esitetty kaksi pontta. Ensimmäinen ponsi 8.10.2025 §129: Palveluverkkolinjauksen jatkovalmistelussa koskien Männikön koulua, otetaan huomioon Haapakosken ja Männikön koulun mahdollistaminen yhdistäminen. Sama ponsi on esitetty Lapuan kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.12.2025. Toinen ponsi 26.8.2026 §109: Mikäli Männikön koulun toiminta myöhemmässä vaiheessa lakkautuu, se yhdistyy Haapakosken koulun kanssa ja siitä tulee Karhunkylän koulu. Karhunkylän koulun toiminta järjestetään fyysisesti nykyisessä Männikön koulussa. Perusteluna palveluverkon alueellinen kattavuus. (Ponsiesityksellä toivotaan tai velvoitetaan jotakin toimielinta (esim. hallitusta tai lautakuntaa) selvittämään, valmistelemaan tai tekemään jokin tietty toimenpide varsinaisen pääasian ohessa.)
Vertailun tuloksena Haapakosken koulukiinteistö todettiin parempikuntoiseksi ja tulevaisuuden investointitarpeiltaan pienemmäksi, ja tilojen arvioitiin riittävän molempien koulujen tarpeisiin.
Talousarvioesityksen valmistelu vuodelle 2027 on tuonut lisäpainetta taloudellisesta näkökulmasta palveluverkon supistamiselle. Pienimmät koulut ovat oppilaskohtaiselta hinnaltaan kalleimpia ylläpitää ja lisäksi resurssien väheneminen taloudellisten syiden vuoksi vaarantaa perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisen. Näistä lähtökohdista on aloitettu valmistelut päätöksenteon tueksi palveluverkon muutokseen koskien Hellanmaan, Kauhajärven ja Männikön koulujen mahdollista lakkauttamista 1.8.2027 alkaen.
Prosessi on edennyt seuraavasti:
Alakoulujen rehtoreita on tiedotettu lakkauttamisten valmisteluiden aloittamisesta 30.9.2026 ja aiheesta on lähtenyt seuraava yleistiedote opetushenkilöstölle sekä huoltajille Wilman/Daisyn kautta 1.10.2026:
Perusopetuksen toteuttaminen lain säätämällä tavalla, pedagogisesti laadukkaasti ja taloudellisesti kestävästi vaatii Lapuan alakoulujen palveluverkon supistamista. Perustellusti alle 35 oppilaan kouluilla edellä mainitut kriteerit eivät täyty (vrt. Lapuan kaupungin palveluverkkosuunnitelma 2026). Tämän vuoksi sivistyslautakunnalle tullaan esittämään pienimpien yksiköiden lakkauttamista 1.8.2027 alkaen.
Valmistelussa on Hellanmaan, Kauhajärven ja Männikön koulujen lakkauttaminen. Sivistyslautakunnan ponsiesityksestä johtuen valmistelussa on myös Haapakosken ja Männikön koulujen yhdistäminen siten, että koulutoiminta järjestetään fyysisesti Männikön koulun tiloissa.
Ennen päätösesitystä kuullaan oppilaita, huoltajia ja kyläyhteisöjä. Lisäksi sivistys- ja hyvinvointijohtaja on tehnyt päätöksen yt-menettelyn käynnistämisestä Haapakosken, Hellanmaan, Kauhajärven ja Männikön koulujen vakituista opetushenkilöstöä koskien.
Oppilaille järjestetään vierailu mahdollisilla uusilla kouluilla ja he käyvät oman opettajan johdolla keskustelun uuteen kouluun siirtymisen herättämistä ajatuksista. Lisäksi kysytään huoltajien näkemystä tulevasta uudesta koulusta erillisellä kyselyllä. Kysely suunnataan niin nykyisten oppilaiden huoltajille kuin vasta varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten huoltajille, ja siitä tiedotetaan erikseen.
Avoimet kuulemistilaisuudet järjestetään seuraavasti:
ti 20.10.2026 klo 17:00 Männikön koulu
ti 20.10.2026 klo 19:00 Haapakosken koulu
ke 21.10.2026 klo 17:00 Kauhajärven koulu
ke 21.10.2026 klo 19:00 Hellanmaan koulu
Valmistelu etenee päätöksentekoon sivistyslautakunnan edelleen kaupunginhallitukselle 2.11.2026 ja kaupunginvaltuustolle kokoukseen 27.10.2026 ja siitä 9.11.2026. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa koulun, kevään 2027 aikana toteutetaan suunnitelmallista yhteistyötä koulujen kesken, jotta siirtymä uuteen kouluun on mahdollisimman sujuva koulutyön alkaessa syksyllä 2027.
Wilma/Daisy-tiedotuksen lisäksi prosessista on tiedotettu kaupungin verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
Yhteistoimintaneuvottelut opetushenkilöstön osalta on käyty 7. - 21.10.2026 välisenä aikana.
Kartoitus Männikön koulun osalta päätöksenteon tueksi
Männikön koulun oppilasmäärät sekä oppilasmääräennusteet lukuvuodelle 2026–2032:
| LUKUVUOSI |
1. |
2. |
3. |
4. |
5. |
6. |
1-6 luokat |
| 26-27 |
3 |
5 |
6 |
2 |
6 |
6 |
28 |
| 27-28 |
2 |
3 |
5 |
6 |
2 |
6 |
24 |
| 28-29 |
3 |
2 |
3 |
5 |
6 |
2 |
21 |
| 29-30 |
3 |
3 |
2 |
3 |
5 |
6 |
22 |
| 30-31 |
2 |
3 |
3 |
2 |
3 |
5 |
18 |
| 31-32 |
2 |
2 |
3 |
3 |
2 |
3 |
15 |
Männikön koulukiinteistön nykykunto
Männikön koulun päärakennus on valmistunut vuonna 1920 ja pihapiirissä sijaitseva lisärakennus vuonna 1959. Viimeisten 10 vuoden aikana koulurakennukseen on investoitu noin 180.000 euroa. Investoinnit ovat kohdistuneet lähinnä tilamuutoksiin ja pintaremontteihin.
Seuraavan viiden vuoden aikana Männikön koulun investointitarve on yhteensä noin 620.000 euroa. Keskeisimmät korjauskohteet ovat lämmitysjärjestelmien uusiminen, rakennusautomaation uusiminen, yläpohjan kunnostus, julkisivun maalaus sekä tilapintojen uusiminen.
Tiloissa voidaan järjestää opetus ja ruokahuolto tarkoituksenmukaisesti.
Koulutilojen käyttö muuhun kuin opetustarkoitukseen
Männikön koululla ei ole iltakäyttöä.
Pedagogiset seikat
Pienten ja isojen koulujen eroavaisuuksien vertailu pedagogisesta näkökulmasta tuo esiin, että molemmilla koulutyypeillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, esimerkiksi yhteisöllisyyden, opetusryhmien koon ja opetuksen järjestämisen suhteen.
Pienissä kouluissa yhteisöllisyys on tiivistä ja opettajan vastuu laajempi, kun taas isoissa kouluissa opetusryhmät ovat usein homogeenisempia ja resurssit monipuolisempia. Lisäksi eroja on havaittavissa henkilöstön monipuolisuudessa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamismahdollisuuksissa. Eroja ilmenee myös valinnaisaineiden tarjonnassa ja eriyttämiseen käytettävissä olevassa ajassa.
Yli 35 oppilaan kouluilla voidaan tämänhetkisillä taloudellisilla resursseilla vielä varmistaa opetussuunnitelman mukainen opetus (tarkoituksenmukainen laadukas pedagogiikka, tuen antaminen, opiskeluhuolto, turvallisuus).
Arvio koulun rakenteesta lv.2027-2028
Mikäli Männikön koulun toiminta jatkuu omana yksikkönään, niin 1.8.2027 alkaen koulussa on lukuvuoden alkaessa 24 oppilasta, jotka opiskelevat yhdysluokassa 1-6. Koulussa on yksi luokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja. Lisäksi erityisopettaja käy koululla kahtena päivänä viikossa. Opiskeluhuollon henkilöstön laskennallinen määrä koulussa olisi kuraattori n. 1krt/5vko, terveydenhoitaja n.1krt/4vko ja psykologi n. 1krt/6vko. Oppilaiden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen saaminen vaarantuu, tukea tarvitsevien oppilaiden oikeudet eivät todennäköisesti toteudu, oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi vaarantuu ja turvallisen koulupäivän toteutuminen on iso haaste.
Henkilöstösuunnitelma opetushenkilökunnan osalta
Mikäli koulun toiminta lakkautuu, opetushenkilöstön osalta vakituiselle henkilöstölle määritellään uusi viranhoitopaikka osana vuosittaista työkiertoprosessia. Yhteistoimintaneuvottelut on käyty 7.-21.10.2026 välisenä aikana.
Koulukuljetukset
Lapuan kaupungin koulukuljetukset ovat edellisen kerran kilpailutettu lukuvuodelle 2021 - 2022 mallilla (3+1+1) ja olivat voimassa vielä lukuvuoden 2025–2026. Lapuan kaupunginhallitus teki kokouksessaan 30.3.2026 §112 päätöksen hankkia koulukuljetukset lukuvuodelle 2026-2027 suorahankintana. Uusi koulukuljetuskilpailutus tehdään kevään 2027 aikana ja se tulee voimaan lukuvuodesta 2027–2028 alkaen. Tulevassa kilpailutuksessa otetaan huomioon mahdolliset palveluverkon muutokset sisältäen perusopetuslain mukaiset odotusten ja kuljetusten aikaiset maksimiajat (alakoululaisilla 2,5 h).
Taloudelliset vaikutukset
Männikön koulun oppilaskohtainen hinta on noussut korkeaksi pienen oppilasmäärän ja koulurakennuksen matalan täyttöasteen vuoksi.
Kaavio oppilaskohtaisista kustannuksista liitteenä olevassa kuulemistilaisuuden materiaalissa.
Mikäli koulutoiminta lakkautuu Männikön koululla, ovat säästöt käyttötaloudessa yhteensä n.117.600€/vuosi. Vuosittainen säästö koostuu opetuksen osuudesta (n.50.600€) ja teknisen toimen osuudesta (n.79.000€). Lisäkustannuksia tuovat koulukuljetukset arviolta (n.12.000€).
Vuoteen 2036 mennessä suunniteltu investointien määrä on 626.000€. Yhdeksän vuoden aikana 1.1.2028-31.12.2036 kokonaissäästö käyttötaloudessa olisi n. 1.684.400€.
Lähikoulun osoittamismenettely / mahdollisten uusien lähikoulujen vertailu
Mikäli Männikön koulun toiminta lakkautuu, opetuksen järjestäjä (Lapuan kaupunki) osoittaa Männikön koulun oppilaille lähikoulun Lapualta 1.8.2027 alkaen. Huoltajat voivat edelleen ilmoittaa lapsen myös toissijaiseen kouluun, mutta tällöin huoltajat vastaavat itse koulukuljetuksesta.
Kartoituksen yhteydessä Männikön koulun oppilaiden osalta on vertailtu kahta eri lähikouluvaihtoehtoa. Ne ovat Haapakosken ja Liuhtarin koulut. Koulut ovat valikoituneet lähikouluvaihtoehdoiksi maantieteellisen sijaintinsa perusteella sekä siten, että vertailussa on kyläkoulu ja taajaman koulu.
Liuhtari
Liuhtarin koulu on nykyaikainen uudisrakennuskohde. Rakennus valmistui vuonna 2021. Ei tiedossa olevia investointitarpeita.
Liuhtarin koulussa on tilaa n. 210 oppilaalle, joten Männikön koulun oppilaat mahtuvat tiloihin hyvin. Taito- ja taitoaineiden opettamiseen löytyvät uudet tilat ja välineet. Piha-alue on monipuolinen. Koulun on jakelukeittiö ja ruokala. Tämän hetkisen tilanteen mukaan, kaikki Männikön koulun nykyiset oppilaat kuuluisivat koulukuljetuksen piiriin.
Yhdistetty oppilasennuste vuosille 2027-2032
Liuhtari, Männikkö
| |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
yht. |
| 27-28 |
22 |
24 |
27 |
34 |
29 |
36 |
172 |
| 28-29 |
21 |
22 |
24 |
27 |
34 |
29 |
157 |
| 29-30 |
20 |
21 |
22 |
24 |
27 |
34 |
148 |
| 30-31 |
14 |
20 |
21 |
22 |
24 |
27 |
128 |
| 31-32 |
20 |
14 |
20 |
21 |
22 |
24 |
121 |
Liuhtarin koulu jää Männikön koulun oppilaista huolimatta vajaakäytölle.
Haapakoski
Haapakosken koulu on valmistunut vuonna 1949. Viimeisten 10 vuoden aikana koulurakennukseen on investoitu noin 230.000 euroa. Investoinnit ovat kohdistuneet lähinnä lämmitysjärjestelmä muutoksiin ja julkisivu korjauksiin.
Seuraavan viiden vuoden aikana Haapakosken koulun investointitarve on yhteensä noin 170.000 euroa. Keskeisimmät korjauskohteet ovat valaistuksen uusiminen, rakennusautomaatio saneeraus sekä tilapintojen uusiminen.
Haapakosken koulussa on tilaa n. 73 oppilaalle, joten Männikön koulun oppilaat mahtuvat tiloihin hyvin. Taito- ja taideaineiden opetukseen löytyvät tilat ja välineet lukuun ottamatta kovien materiaalien opetusta käsitöissä. Haapakosken koulun osalta käsityön kovien materiaalien opetus toteutetaan Liuhtarin koululla, mikä on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi. Piha-alue on monipuolinen. Koulun on jakelukeittiö ja ruokala. Tämän hetkisen tilanteen mukaan, suurin osa Männikön koulun nykyisistä oppilaista kuuluisi koulukuljetuksen piiriin.
Yhdistetty oppilasennuste vuosille 2027-2032
Haapakoski, Männikkö
| |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
yht. |
| 27-28 |
8 |
12 |
13 |
11 |
5 |
15 |
64 |
| 28-29 |
9 |
8 |
12 |
13 |
11 |
5 |
58 |
| 29-30 |
6 |
9 |
8 |
12 |
13 |
11 |
59 |
| 30-31 |
8 |
6 |
9 |
8 |
12 |
13 |
56 |
| 31-32 |
5 |
8 |
6 |
9 |
8 |
12 |
48 |
Mikäli Männikön koulun oppilaat siirtyvät Haapakosken kouluun, oppilasennuste pysyy pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna toimivana koko olemassa olevan ennusteen ajan. Liuhtarin koulu jää vajaakäytölle.
Männikön ja Haapakosken koulujen vertailu
Molemmissa kouluissa on riittävästi tilaa ennusteen mukaiselle oppilasmäärälle. Molemmissa kouluissa on riittävät luokkatilat sekä mahdollisuus toteuttaa taito- ja taideaineita. Haapakosken osalta käsityön kovien materiaalien opetus toteutetaan Liuhtarin koululla, mikä on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi. Oppilailla on mahdollisuus saada opetus nykyaikaisissa tiloissa sekä samalla päästä osaksi isomman koulun oppimisympäristöjä sekä sosiaalista verkostoa.
Hyvinvointitekijöiden osalta koulujen väliltä ei löydy eroja. Turvallisuusnäkökulmasta Männikön koulun toiminta kahdessa eri tilassa voi tuottaa turvallisuusriskin, joka ei kuitenkaan ole huomattava. Liikenneturvallisuus koulun lähiympäristössä on parempi Haapakoskella kuin Männikössä (esim. pyörätiet ja alikulku).
Nykytilanteeseen verrattuna kuljetusoppilaiden määrä lisääntyy enemmän mikäli oppilaat siirtyvät Haapakoskelta Männikköön kuin jos oppilaat siirtyvät Männiköstä Haapakoskelle.
Suurimmat erot koulujen välillä löytyvät kiinteistöjen näkökulmasta. Investointitarpeet Männikön koulun osalta ovat viiden vuoden aikana 350 000 euroa suuremmat kuin Haapakosken osalta.
Kokonaissäästö käyttötaloudessa on suurempi Männikön koulun osalta verrattuna Haapakosken kouluun vuositasolla n.13.000€.
Huoltajien näkemys lähikoulusta
Huoltajien näkemystä mahdollisesta uudesta lähikoulusta kartoitettiin kyselyn avulla, joka teetettiin Webropol-muotoisena ajalla 2.-22.10.2026. Kyselystä tiedotettiin huoltajia Wilman ja Daisyn kautta seuraavasti:
Hyvät huoltajat,
Kaupungissamme selvitetään parhaillaan Lapuan perusopetuksen palveluverkon tulevaisuutta ja pohditaan kaikkein pienimpien koulujen mahdollista sulkemista. Mitään lopullisia päätöksiä koulujen tulevaisuudesta ei ole tehty.
Teemme alustavaa kartoitusta koulupiirin alueen huoltajien toiveista uuden koulun suhteen, mikäli lapsenne nykyisen koulun toiminta päättyisi. Kysely on suunnattu Haapakosken, Hellanmaan, Kauhajärven ja Männikön koulujen nykyisten oppilaiden huoltajille sekä kaupungin varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten huoltajille kyseisissä koulupiireissä. Tavoitteenamme on ensisijaisesti pystyä sijoittamaan kaikki saman koulupiirin oppilaat samaan uuteen kouluun. Tämä pohjautuu myös aiemmissa lasten kuulemisissa esiin nousseeseen vahvaan toiveeseen siitä, että tuttujen kavereiden kanssa voitaisiin jatkaa koulupolkua yhdessä.
Huomioittehan, että tämä kysely on alustava kartoitus toiveistanne. Lopulliseen lähikoulun määräytymiseen vaikuttavat toiveiden lisäksi myös muut tekijät, kuten pedagogiset seikat, koulutilojen riittävyys ja oppilaskuljetusten reitit.
Kyselyn tulosten perusteella Männikön huoltajista 65% toivoo oppilaiden lähikouluksi Haapakosken koulua ja 12% Liuhtarin koulua. Muun vaihtoehdon valitsisi huoltajista 23%. Muuna vaihtoehtona on mainittu Tiistenjoen koulu.
Haapakosken koulun huoltajista 29% toivoo oppilaiden lähikouluksi Männikön koulua ja 50% Liuhtarin koulua. Muun vaihtoehdon valitsisi huoltajista 21%. Muuna vaihtoehtona on mainittu Tiistenjoen koulu.
Kuulemisissa esiin nousi Männikön koulun osalta, että koulun lakkauttamisen nähdään heikentävän kylän veto- ja pitovoimaa sekä lähipalveluja. Koulumatkojen turvallisuus, kuljetusten sujuvuus ja kouluympäristön koetun laadun heikentyminen puhuttavat huoltajia. Haapakosken huoltajat kantavat erityisesti huolta tehtyjen investointien hukkaan menemisestä sekä lasten pitkistä ja turvattomista koulumatkoista. Toisaalta vierailuilla molempien koulujen lapset iloitsivat uuden koulun nykyaikaisista tiloista ja mahdollisuudesta saada lisää kavereita.
Kyselyn avoimia palautteita on hyödynnetty lapsivaikutusten arvioinnin täydennysraportin materiaalina.
Arviointi päätösehdotusten vaikutuksista, muun muassa lapsiin kohdistuvista vaikutuksista
Päätöksenteon tueksi on laadittu Haapakosken, Hellanmaan, Kauhajärven ja Männikön koulujen lakkauttamisen valmisteluun kuuluva lapsivaikutusten arvioinnin täydennysraportti. Raportti syventää aiempaa lapsivaikutusten arvioinnin raporttia koko perusopetuksen palveluverkon osalta ja tarkastelee vaikutuksia oppilaisiin, huoltajiin ja kyläyhteisöihin kuulemisten ja kyselyiden pohjalta.
Kuulemisten perusteella koululla on suuri merkitys kylien elinvoimalle, perheiden arjen sujuvuudelle ja lasten turvallisuudentunteelle. Samalla kuulemisissa nousi esiin toive nykyistä laajemmista vertaisryhmistä ja kaveripiireistä, minkä lisäksi lapset näkivät suuremmissa kouluissa runsaasti myönteisiä puolia, kuten monipuoliset opetus- ja leikkitilat.
Skenaariotarkastelussa tunnistettiin, että nykytilan säilyttäminen turvaa tutun arjen, lähipalvelut ja kylien elinvoiman, mutta ylläpitää palveluverkon taloudellisia ja rakenteellisia haasteita sekä perheiden epätietoisuutta. Toiseen pienempään kouluun siirtyminen säilyttää pienen kouluyhteisön edut, mutta siihen liittyy riski ratkaisun väliaikaisuudesta, tilojen toimivuudesta sekä koulumatkojen turvallisuudesta. Suurempaan kouluun siirtyminen tarjoaa nykyaikaiset tilat, laajemmat vertaisryhmät ja pysyvyyttä koulupolulle, mutta aiheuttaa eniten muutoskuormitusta, pidentää koulumatkoja ja heikentää välillisesti kylien elinvoimaa.
Ratkaisusta riippumatta jatkovalmistelussa on varmistettava koulumatkojen turvallisuus ja kuljetukset, yksilöllinen tuki siirtymävaiheessa, luottamusta rakentava viestintä sekä päätöksenteon pitkäjänteisyys. Osallistamisaineistoa tulee päätöksenteossa tarkastella rinnakkain pedagogisten selvitysten ja laajemman palveluverkkoraportin kanssa.
Lapsivaikutusten arvioinnin täydennysraportti liitteenä.
Johtopäätökset
Kaupungin lakisääteinen tehtävä on toteuttaa perusopetusta perusopetuslain ja -asetuksen sekä opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaiden tulee saada joka päivä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä opiskeluhuollon palveluita. Opetusryhmät tulee muodostaa tarkoituksenmukaisesti ja koulussa tulee olla riittävä määrä opetushenkilöstöä.
Kaupungin tämänhetkisessä taloustilanteessa sivistystoimelle suunnatulla resurssilla edellä mainittuja tavoitteita ei pystytä toteuttamaan kaupungin pienimmissä kouluissa. Pienemmät yksiköt vaativat toimiakseen suhteessa isommat resurssit kuin isommat koulut, joissa saman resurssin suuntaaminen laajemmalle oppilasmäärälle on tehokkaampaa tuottaen monipuolisempia palveluita. Alle 35 oppilaan kouluissa ryhmistä muodostuu liian heterogeenisia, jotta opettajalla olisi mahdollisuus antaa kaikille oppilaille heidän tarvitsemaansa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Pienillä kouluilla ei voida tarjota tukea tarvitseville oppilaille kaikkia oppilaskohtaisen tuen muotoja (erityisluokanopettajan opetus). Hyvinvointialueen tuottamat opiskeluhuollon palvelut jäävät hyvin vähäisiksi pienillä kouluilla, sillä palvelua kohdennetaan ensisijaisesti laskennallisin perustein.
Kaiken kaikkiaan suuremmissa yksiköissä oppilaille voidaan tarjota monipuolisemmat ja tiiviimmät oppimisen tuen, erityisopetuksen sekä opiskeluhuollon palvelut. Lisäksi isommissa kouluissa opetusryhmät muodostuvat pääasiallisesti samanikäisistä lapsista, mikä antaa opettajalle enemmän aikaa yksilölliselle eriyttämiselle sekä vältetään opetussuunnitelman vaarantuminen erittäin pienten koulujen moniasteisissa yhdysluokissa. Suurempi kouluyhteisö myös laajentaa lasten sosiaalisia verkostoja, tarjoaa enemmän kaverivaihtoehtoja sekä tukee paremmin vähemmistöryhmien vertaistuen saantia.
Opettajat toivovat kouluyhteisöltä ensisijaisesti yhteistyötä muiden opettajien kanssa sekä tuen resursseja. Nämä molemmat vaarantuvat kouluyhteisön ollessa liian pieni. Hyvin pienessä kouluyhteisössä vastuut kasautuvat yksittäisille opettajille työkuorman kasvaessa suureksi. Aikuisten määrän ollessa koululla vähäinen, myös turvallisuusriskit kasvavat (valvonnan järjestäminen välitunneilla, siirtymissä ym.).
Mikäli Männikön koulu jatkaa toimintaa omana yksikkönään, niin 1.8.2027 alkaen koulussa on lukuvuoden alkaessa 24 oppilasta, jotka opiskelevat yhdysluokassa 1-6. Koulussa on yksi luokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja. Lisäksi erityisopettaja käy koululla kahtena päivänä viikossa. Opiskeluhuollon henkilöstön laskennallinen määrä koulussa olisi kuraattori n. 1krt/5vko, terveydenhoitaja n.1krt/4vko ja psykologi n. 1krt/6vko. Oppilaiden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen saaminen vaarantuu, tukea tarvitsevien oppilaiden oikeudet eivät todennäköisesti toteudu, oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi vaarantuu ja turvallisen koulupäivän toteutuminen on iso haaste.
Perusopetuslain ja opetussuunnitelman toteutumiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että Männikön koulun toiminta lakkaa 1.8.2027 alkaen ja oppilaille osoitetaan uusi lähikoulu. Lisäksi kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi on vastuullista tiivistää palveluverkkoa ja ennakoida oppilasmäärien laskua. Vähentämällä koulujen määrää, opetusta voidaan toteuttaa taloudellisesti tehokkaammin ja samalla monipuolisemmin oppilaiden eduksi.
Männikön koulun oppilaiden mahdolliseksi tulevaksi lähikouluksi on kartoitettu Haapakosken ja Liuhtarin kouluja. Lisäksi on vertailtu mahdollisuutta siirtää Haapakosken koulun opetustoiminta Männikön koulun tiloihin. Kaikissa vaihtoehdoissa opetus ja oppimisen tuki voidaan järjestää lakisääteisesti ja tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Koulumatkojen pituus vertailtavien koulujen välillä eivät suuresti poikkea toisistaan. Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrä lisääntyy joka tapauksessa, mutta eniten silloin, jos Haapakosken oppilaat siirtyvät Männikön kouluun.
Toteutetun kyselyn perusteella Haapakosken oppilaiden huoltajat toivovat lähikouluksi Liuhtarin koulua Männikön koulun sijasta, mikäli Haapakosken koulutoiminta lakkaa. Näin ollen Männikön koulun oppilasmäärä laskisi joka tapauksessa suhteellisen pian uudelleen alle kriittisen rajan, eikä opetussuunnitelman mukaista opetusta voitaisi enää taata.