Kaupunginhallitus, kokous 2.2.2026

Perustelut

 Valtuustoaloitteen ensimmäinen osa kotihoidon kuntalisän kriteerien muuttamisesta 

Valtuutettu Ismo Jäätteenmäki ja 13 muuta valtuutettua on tehnyt kaksiosaisen valtuustoaloitteen kotihoidon kuntalisän kriteerien muuttamisesta sekä lastenhoitoavun tukemisesta kolmannen sektorin kanssa. Valtuustoaloite jätettiin 24.3.2025 § 31 ja toimitettiin kasvatuksen, koulutuksen ja vapaa-ajan toimialalle valmisteltavaksi. Valtuustoaloite liitteenä.

Valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän kriteerin muuttamisesta pohjautui huoleen siitä, että kuntalisän kriteerit ovat tällä hetkellä tiukat, joka estää kuntalisän saamista perheiltä. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että kuntalisän maksamisen perusteena tällä hetkellä oleva tulosidonnaisuus, päätoimisen opiskelun tai määräaikaisen työsuhteen velvoite poistettaisiin ja kuntalisä myönnettäisiin kaikille, jotka haluavat hoitaa lapsen kotona.

Kotihoidon kuntalisää koskevan kohdan osalta valtuustoaloitetta ryhdyttiin pohtimaan ja valmistelemaan varhaiskasvatuksessa kotihoidontuen kuntalisästä vastaavien varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden kesken työryhmässä syksyllä 2025.

Kuntalisän historiasta

Kokoomuksen valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen työsuhde-ehdolla olevan tulosidonnaisen kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotosta vuonna 2012 (Kv 17.12.2012 § 16). Asia annettiin silloisen perusturvalautakunnan käsiteltäväksi, joka nimesi kokouksessaan 26.3.2013 § 9 työryhmän valmistelemaan asiaa. Työryhmä tarkasteli kuntalisän kokonaisuutta eri näkökulmista; kuntatalous, päivähoidon vaihtoehto, perheiden arjen tukeminen ja kunnan imago. 

Kuntatalouden näkökulma: Mikäli kuntalisän maksaminen ei perustu erityisiin ehtoihin ja kuntalisä maksetaan kaikille lapsensa kotona hoitaville tasasuuruisena, olisi kuntalisä kuntatalouden näkökulmasta tarkasteltuna raskain vaihtoehto ja kuntatalouden kustannusten hillitseminen olisi mahdotonta. Kuntalisän maksuperusteet voidaan useissa eri vaihtoehdoissa sitoa kotihoidontuen maksuperusteisiin, jolla osaltaan on tuloeroja tasaava vaikutus ja jolla haetaan sosiaalisesti oikeudenmukaista ratkaisua.

Päivähoidon vaihtoehdon näkökulma: Tässä vaihtoehdossa kuntalisästä pyritään luomaan päivähoidolle todellinen vaihtoehto, jossa tavoitteena on hillitä päivähoidon kysyntää. Päivähoidolle vaihtoehtoinen kuntalisä tarvitsee tiettyjä ehtoja, joista tärkein on työsuhde-ehto. Tämä on kuntataloudelle suotuisin vaihtoehto. Ratkaisussa on odotettavissa kustannusvaikutusta ja kuntalisän menojen kattamista päivähoidon menoista, mikäli voidaan taata kuntalisän vaikuttavuus ja sitä kautta päivähoidon kysynnän hillitseminen.

Perheiden arjen näkökulma: Kuntalisällä halutaan tukea perheitä taloudellisesti. Tällöin kuntalisä on kunnan erillinen tukimuoto lapsiperheille ja irrallaan päivähoidosta. 

Imagokysymys: Lapua perhekoon kaupunkina tuo kuntalisän kokonaisuuden tarkasteluun oman näkemyksensä, jota voidaan peilata eri vaihtoehdoissa.

Kuntalisän käsittely siirrettiin myöhemmin sivistyslautakunnalle valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi 25.6.2013 § 8 ja päätös kuntalisästä saatiin vuonna 2015 (Kv 14.12.2015 § 8), jolloin kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kotihoidontuen kuntalisän määräaikaisen kokeilun ajalle 1.6.2016 – 31.7.2017. Päätöksen mukaan perheille tarjottiin varhaiskasvatukselle vaihtoehtoista hoitomuotoa, jossa kotihoidontuen kuntalisällä pyrittiin tukemaan pienten lasten kotihoitoa ja hillitsemään varhaiskasvatuksen kysyntää. Kuntalisä rajattiin kunnan asettamin ehdoin, joilla siitä muodostui työn tai opiskelun vuoksi varhaiskasvatusta tarvitseville perheille vaihtoehtoinen pienten lasten hoitomuoto sekä kuntataloudelle edullinen palvelu. 

Kotihoidon tuen kuntalisän saamiselle asetetut ehdot olivat tuolloin ja ovat edelleen:

• kuntalisä maksetaan Lapualla tosiasiallisesti asuville perheille, jossa lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa perheen lapsen / lapset kotona ja
• on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu palaamaan työhön hoitovapaan päätyttyä tai
• on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisen työ- tai virkasuhteen voimassa ollessa ja hänellä on vähintään 6 kk työhistoria tai
• on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla
• perheelle on myönnetty kotihoidon tuen tulosidonnainen hoitolisä
• kaikki perheen lapset hoidetaan kotona (pl. esioppilaat ja asiantuntijalausunnolla varhaiskasvatusta tukitoimena tarvitsevat lapset)
• kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn vuoksi (esim. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, äitiys- tai vanhempainvapaalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai opintovapaalla)
• kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävän vanhemman lisäksi myös toinen lapsen huoltaja on kotona jonkun muun syyn vuoksi (esim. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, äitiys- tai vanhempainvapaalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai opintovapaalla)

Kokeilun jälkeen kotihoidontuen kuntalisä otettiin toistaiseksi käyttöön 1.8.2017 alkaen. Kuntalisän saajien määrä oli käyttöönottovuonna 2017 176 lasta. Vuonna 2025 määrä oli 44 lasta.

Kuntalisän nykytilanne ja kustannukset

Taulukossa on esimerkki alle 3-vuotiaiden lasten ikäluokista joulukuussa 2025 varhaiskasvatuksen / kotihoidon piirissä. Taulukosta on nähtävillä, monestako alle 3- vuotiaasta lapsesta on maksettu kuntalisää. 

*tilanne 12/2025 

Yhden alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuen suuruus on 378 €/kk ja yli 3-vuotiaan 73 €/kk. Kelan maksaman tulosidonnaisen hoitolisän suuruus on 1€ - 265,85 €/kk. Nuorimman lapsen kuntalisän suuruus on 300 €/kk ja sisaruksen 100 €/kk. Vaihtoehtoisesti yhden lapsen varhaiskasvatuksen järjestäminen maksaa kaupungille 900 – 1.500 € riippuen lapsen iästä ja varhaiskasvatusmuodosta.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kuntalisää maksettaisiin kaikista lapsista, joiden hoidon huoltaja haluaa järjestää kotona. Esimerkkitilanteessa joulukuun määrien mukaan tämä tarkoittaisi, että kaupunki maksaisi 92 kotihoidossa olevalle lapselle kuntalisää joko 300 € nuorimmasta lapsesta tai 100 € sisaruksesta. Arviolta kustannus olisi noin 70 lapselle 300 €, yht. 21.000 € ja 22 lapselle 100 €, yht. 2.200 €, kokonaisuudessaan 23.200 € kuukaudessa. Lasten ollessa kotona esimerkiksi vuoden, lisäkustannus kotihoidon kuntalisän maksamisesta kaikille kotona hoidettaville lapsille olisi 278.400 € vuositasolla. Tilinpäätös vuoden 2025 mukaan kuntalisän kustannus oli 56.000 €.

Työryhmä toteaa, että nykyisillä lapsimäärillä ja ikäluokilla kuntalisän ehtojen poistamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta varhaiskasvatuksen kysyntään vähentävästi. On vaikea myös ennustaa, olisiko kuntalisän myöntämisellä vaikutusta huoltajan valintaan siinä, haluaako tämä hoitaa lapsen kotona vai osallistuisiko lapsi varhaiskasvatukseen siitä huolimatta. Nykyisen työllisyystilanteen, asumisen ja elämisen kustannusten sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajojen korotuksen myötä lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on viimeisen neljän vuoden aikana noussut 88 %:sta 92 % ja suunta kotihoidosta varhaiskasvatukseen on selkeästi havaittavissa yhä pienemmillä lapsilla. Työryhmä myös toteaa, että mikäli kuntalisän ehdot poistettaisiin ja se myönnettäisiin kaikille, olisi varhaiskasvatuksen palveluverkon todella vaikea reagoida joustavasti lasten mahdolliseen pienenevään osallistumisasteeseen ja vähentää varhaiskasvatuspaikkoja kysynnän mukaan. 

Merkittävä huomio on, että nykyinen yhteiskunta pyrkii lisäämään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja osallistumisasteen lisäämiseksi on tehty valtakunnallisesti monia toimenpiteitä, kuten mm. varhaiskasvatusmaksujen tulorajojen korotukset, kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, varhaiskasvatuksen kehittämistoimenpiteet merkittävänä osana lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kokonaisuutta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen nähdään valtakunnallisesti tärkeänä, sillä se luo perustan lapsen oppimiselle, hyvinvoinnille ja sosiaalisille taidoille, tasa-arvoistaa mahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymistä, tukee vanhempien työllistymistä ja edistää perheiden hyvinvointia. 

Valtuustoaloitteen selvittelyn myötä todetaan, että kotihoidon tuen kuntalisän maksussa on tärkeä pitää keskiössä kuntatalouden näkökulma. Mikäli kuntalisää maksettaisiin kaikille tuloeroista ja maksuperusteista riippumatta, kustannusten hillitseminen olisi lähes mahdotonta. Kuntalisän maksuperusteilla, jotka ovat sidoksissa kotihoidontuen maksuperusteisiin, on osaltaan tuloeroja tasaava vaikutus ja sen voidaan katsoa olevan sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu, kuten esimerkiksi myös hoitoaikaperusteisella varhaiskasvatuksella ja tuloihin perustuvalla varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteillä vaihtoehtoisesti on.

Valtuustoaloitteen toinen osa seurakunnan tai kolmannen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä liittyen lastenhoitoon

Valtuustoaloitteen toisessa osassa esitettiin seurakunnan tai muun kolmannen sektorin toimijan kanssa tehtävää yhteistyötä perheiden lastenhoitoavun järjestämiseksi. Valtuustoaloitteessa esitettiin huoli siitä, että kaikilla perheillä ei ole lähellä tukiverkkoa, joka voisi auttaa huoltajaa / huoltajia lasten hoitamisessa. Valtuustoaloitteessa tuotiin esille mahdollisuus, että perhe voisi tilata koulutettuja lastenhoitajia apuun perheeseen lasten hoitamisen avuksi ilman sen kummempaa syytä tai kirjauksia. 

Valtuustoaloitetta varten varhaiskasvatuksen viranhaltija lähestyi tuomiokirkko-, helluntai- ja vapaaseurakunnan edustajia sekä MLL Pohjanmaan Lapuan paikallisyhdistystä tiedustelemalla ko. seurakuntien ja yhdistyksen nykyisiä palveluita, jotka kohdistuvat perheille tarjottavaan lastenhoitoapuun ja muuhun perheille tarjottaviin palveluihin sekä heidän ajatuksiaan esitetystä yhteistyöstä. Muut järjestöt ja seurat eivät omassa toiminnassaan tarjoa lastenhoitoon liittyviä palveluita.

Tuomiokirkkoseurakunnalla on ollut jo useamman vuoden ajan Apukädet lastenhoitoon toimintaa. Siihen liittyvä resurssi on määritelty kerhovuodeksi eteenpäin (elokuusta toukokuuhun), riippuen siitä, mitä muuta toimintaa tai mitä muita ryhmiä seurakunnalla on kulloinkin. Apukädet toiminnassa lapset tuodaan seurakunnan toimipisteisiin (mikä tahansa seurakunnan tila on käytettävissä) eli lastenohjaajat eivät mene koteihin.

Apukädet lastenhoitoon toiminnassa seurakunnan ammattitaitoiset lastenohjaajat ovat valmiina helpottamaan lapsiperheiden arkea maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin. Lastenohjaajat esimerkiksi leikkivät, askartelevat, pelaavat, lukevat tai ulkoilevat lasten kanssa keskustan seurakuntatalolla tai muissa kerhopisteissä. Huoltaja voi käyttää ajan itse haluamallaan tavalla. Apukädet ovat maksuttomia. Kun tämä toiminta käynnistyi, apukädet toimi perheiden kodeissa. Tämä lopetettiin useasta eri syystä. Seurakunnassa ollaan erittäin tyytyväisiä nykyiseen malliin ja hyvin suurella epätodennäköisyydellä toiminnassa ollaan palaamassa koteihin. Myös ilta-aika on epätodennäköistä. Suurimmat toiveet (ja paineet) seurakuntalaisten taholta ovat nimenomaan aamupäiviin. Ilta-aikojen mahdollistaminen aiheuttaisi työvuorosuunnittelun osalta haastetta seurakunnan lastenhoitajien työn suunnitteluun ja työvuorojen inhimilliseen toteutukseen.

Muuta perheille tarjottavaa toimintaa tuomiokirkkoseurakunnalla ovat avoimet perhekerhot, vauvakerho, mukulakerho, vauvamusakerho, taaperomusakerho, perhekirkot ja erilaiset perhetapahtumat. Lisäksi päiväkerhoja ja pyhäkouluja lapsille. 

MLL Pohjanmaan Lapuan paikallisyhdistyksestä kerrottiin, että lastenhoitoapu on päättynyt MLL:ssä lähes koko maassa vuoden 2024 lopussa siihen aikaisemmin saadun rahoituksen päätyttyä.

Vapaaseurakunnassa ajatusta lastenhoitoavusta perheille pidettiin hyvänä ja kannatettavana. Vapaaseurakunnalla ei kuitenkaan ole tämäntyyppistä toimintaa olemassa, eikä resursseja sellaisen järjestämiseen. Seurakunnassa on lapsiperheille suunnattua säännöllistä toimintaa pyhäkoulun muodossa sunnuntain jumalanpalvelusten yhteydessä. Lisäksi seurakunnassa toimii varkki-ilta perjantaisin. Varkki-ilta on suunnattu 9-12 vuotiaille. Lisäksi nuortenillat ovat lauantaisin. Ne ovat suunnattu 13 ikävuodesta ylöspäin. Kesäleiri toteutetaan vuosittain yhdessä Seinäjoen vapaaseurakunnan kanssa. Kaikkeen toimintaan ovat tervetulleita myös seurakunnan ulkopuoliset.

Helluntaiseurakunnassa pohdittiin asiaa johtavan pastorin kanssa ja heidän epäilyksensä kohdentui turvallisuussyihin ko. hoidon järjestämisessä, joka voi osoittautua haastavaksi. Helluntaiseurakunta kuitenkin suhtautui aloitteeseen myönteisesti ja he jäivät pohtimaan asiaa johtoryhmän kanssa. Myös tarkempi idea toteuttamisesta voisi helpottaa asian miettimistä. Helluntaiseurakunta tarjoaa jo nykyisellään seuraavia palveluita lapsille ja perheille; Jippii kerho 4-6-vuotiaille sekä koululaisille (1.-4.lk). Varkki-iltoja 4.-7.lk, pyhäkoulua sunnuntaisin, lasten kaupunkileirejä syksykautena, kesäleirejä 1.-6. luokkalaisille, perhepäiviä Rasti-Simpsiön mökillä (tämän kauden aikana 7.3. ja 16.5.). Perhepäivä on koko perheelle, mutta yleensä näiden päivien aikana on ohjattuja hetkiä vain lapsille, kun aikuisilla on kahvittelua tai omaa ohjelmaa. Lisäinfoa löytyy seurakunnan internetsivuilta. Toiminta on leirit poislukien maksutonta. Toiminta on avoinna kaikille, osallistujan ei tarvitse kuulua helluntaiseurakuntaan. Lasten toimintoihin voi tuoda lapsen "hoitoon" kerhoilemaan ja näin vanhempi saa pienen hengähdyshetken arkeensa.

Hyvinvointialue tarjoaa lapsiperheiden kotipalvelua, joka on konkreettista auttamista arjessa. Palvelua tarjotaan, kun vanhemmat tarvitsevat tilapäistä tukea ja apua, eikä omaa tukiverkostoa ole riittävästi. Palvelu voi sisältää tilapäistä lastenhoitoa asiointikäyntien tai vanhemman lepohetken mahdollistamiseksi. Käyntien määrä ja tiheys sovitaan palvelusta päätettäessä.

Kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut avointa varhaiskasvatustoimintaa perheille. Avointa varhaiskasvatusta tarjottiin sekä perhekerho- tyyppisenä että lasten kiinteänä kerhotoimintana. Toiminta lakkautettiin vähäisen kysynnän vuoksi vuonna 2019.

Valtuustoaloitteessa esitettyyn lastenhoitoapuun ei kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöiden osalta ole mahdollista osallistua. Toimissa olevilla lastenhoitajilla on työehtosopimuksen mukainen viikkotyöaika, joka kohdentuu lakisääteisen varhaiskasvatuspalvelun järjestämiseen päiväkodeissa. Työntekijällä tulee oman työajan ulkopuolella olla mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja lepoon eikä kaupunki voi lähteä tarjoamaan omien, koulutettujen työntekijöiden taholta erillistä, maksutonta lastenhoitoapua lapsiperheille työajan ulkopuolella. Varhaiskasvatus on sille asetettujen lakisääteisten palvelujen puitteissa mielellään tukiverkkona lapsiperheille ja osallistuu yhdessä huoltajien kanssa kasvatustehtävään omalla ammattitaidollaan ja osaamisellaan. Lasten varhaiskasvatuksessa vietettyä aikaa määrittää varhaiskasvatuslaki ja sen sallimissa rajoissa varhaiskasvatusta tarjotaan perheiden tarpeiden mukaisesti jokaiselle lapselle yhdenvertaisesti ja siihen on subjektiivinen oikeus. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tarjottavaa varhaiskasvatusta määrittää varhaiskasvatuslaki eikä siihen ole perheillä subjektiivista oikeutta. 

Valtuustoaloitteen selvittelytyön myötä todetaan, että nykyisillä palveluvaihtoehdoilla ja olemassa olevilla resursseilla perheille on tarjolla runsaasti erilaisia vaihtoehtoja, joita huoltajat voivat hyödyntää omassa arjessaan. Lapsille ja perheille on seurakuntien osalta tarjolla vaihtoehtoja avoimista perhekerhoista ja auttavista käsistä aina kouluikäisten leiritoimintaan ja säännöllisiin kerhoihin asti. Lisäksi hyvinvointialue tarjoaa nykyisillä palveluilla aloitteen mukaista matalan kynnyksen perheiden kotipalvelua. Yhteistyötä jatketaan eri toimijoiden kesken ja tärkeänä nähdään, että toimijat eivät järjestäisi päällekkäisiä palveluita vaan kukin toimija täydentää omalta osaltaan toistensa palveluita.