Ympäristölautakunta, kokous 8.11.2022

Perustelut

Kiinteistöjen 408-409-1-507 omistaja ja 408-409-1-452 edustaja ovat toimittaneet toimenpidepyynnön Lapuan kaupungin ympäristölautakunnalle, joka koskee maa-ainesten läjittämistä kiinteistöjen 408-409-1-507 ja 408-409-1-452 vastaiselle rajalle. 

Toimenpidepyynnön mukaan kiinteistö 408-409-1-459 on läjittänyt kiinteistöjen 408-409-1-507 ja 408-409-1-452 vastaiselle rajalle maavallin, jolle ei ole maanomistajien suostumusta tai valvontaviranomaisen lupaa. Maavalli on kokonaisuudessaan noin 145 metriä pitkä ja noin 2 metrin korkuinen. Leveydeltään valli on noin 3,5 metriä. Kiinteistön 408-409-1-507 rajalle valli on rakennettu noin 100 metrin matkalle ja kiinteistön 408-409-1-452 rajalle arviolta 45 metrin matkalle. Vallin etäisyys kiinteistön 408-409-1-507 loma-asuinrakennuksesta on noin 5 metriä. Maamassat ovat pintamaita, jotka ovat peräisin kiinteistön 408-409-1-459 loma-asuinrakennuksen rakennuspaikalta, josta ne on ajettu ja läjitetty valliksi. Siirretyt ja läjitetyt maamassat sisältävät tummaa kariketta, juuria, varpuja ja oksia. Rinteestä vallin vierestä läheltä vesistöä nostetuilla maamassoilla on yritetty maisemoida ympäristöstään erottuvaa vallia. Toimenpidepyynnön mukaan maavalli on maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) sekä maa-aineslain (24.7.1981/555) vastainen.

Toimenpidepyyntö liitteenä. 

Toimenpidepyynnössä on vaadittu maa-ainesten poistamista rajalta ja alueen kunnostamista ennalleen. Lisäksi on pyydetty rakennusvalvontaviranomaista ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin asian kuntoon saattamiseksi. 

Kiinteistönomistajalle on annettu mahdollisuus antaa vastine toimenpidepyynnön johdosta. Vastineen mukaan kyseessä on rakennustyömaalta poistetuista pintamaista eikä toimenpide vaadi maisematyölupaa. Kyseessä ei vastineen mukaan ole myöskään maa-ainesten ottaminen eikä pintamaiden läjittämisellä ole vaikutusta pohjaveden laatuun eikä alueen vedenhankintaan. Kiinteistönomistaja vastustaa vaatimusta pintamaan poistamisesta eikä hyväksy määräyksiä asian johdosta. 

Vastine liitteenä. 

Ehdotus

Esittelijä

Ympäristölautakunta päättää, että asiassa ei ole esitetty sellaista maankäyttö- ja rakennuslain vastaista toimintaa, että kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulisi ryhtyä asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. Maa-ainesten läjittämisessä ei ole kyse toiminnasta, jolle voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n mukainen toimenpidelupa. Kyseessä ei ole myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaista maisematyölupaa vaativa hanke, koska toiminta ei sijoitu asema-, ranta-asema tai yleiskaava-alueelle eikä alueelle ole annettu rakennuskieltoa. Toiminnalta ei voida myöskään edellyttää maa-aineslupaa tai katsoa, että kotitarveottaminen on ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n mukaisten ottamisen rajoitusten kanssa, koska kyseessä ei ole maa-ainesten ottaminen rakentamista varten, vaan rakentamistoiminnassa syntyneiden maa-ainesten sijoittamisesta vallirakenteeseen. 

Kiinteistönomistajan tulee saattaa asia naapuruussuhteista annetun lain 13 §:n mukaisesti vireille käräjäoikeuteen vuoden kuluessa haitan ilmenemisestä.

Perustelut 

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n mukaan rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. Kyseessä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennelma, jolta tulisi edelllyttää toimenpidelupaa. Maisemaa muuttava maanrakennustyö edellyttää maisematyölupaa, jos maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n vaatimukset maisematyöluvan hakemiselle täyttyvät. 

Maa-aineslain 4 §:n mukaan lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä tällöinkin siten kuin 3 §:n 4 momentissa säädetään. Maa-aineslain 3 §:n 1. momentin mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä
4) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.

Toimenpidepyyntö ei koske sellaista maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaista aluetta, jolla olisi voimassa toimenpiderajoitus. Alueella ei ole asema-, ranta-asema- tai yleiskaavaa eikä alueella ole voimassa rakennuskieltoa, joten toimenpide ei vaadi maisematyölupaa. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaan maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.

Maa-aineslain 4 §:n mukaan lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä tällöinkin siten kuin 3 §:n 4 momentissa säädetään. Maa-aineslain 3 §:n 1. momentin mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Kyseessä ei ole maa-ainesten ottaminen rakentamistoimintaa varten. 

Naapuruussuhteista annetun lain 13 §:n mukaan, jos joku rakentamalla, kaivamalla tai muulla tavoin käyttää oikeuttansa alueeseen sillä tavalla tai sellaisissa oloissa, että toimenpiteen pääasiallisena tarkoituksena ilmeisesti on tuottaa naapurille vahinkoa tai haittaa, olkoon naapurilla oikeus vaatia alue saatettavaksi entiseen kuntoonsa sekä korvaus syntyneestä vahingosta ja haitasta. Oikeus sellaisen vaatimuksen tekemiseen olkoon kuitenkin rauennut vuoden kuluttua siitä kuin sanottuun toimenpiteeseen ryhdyttiin tai sen vahingollinen tai haitallinen laatu ilmeni. Naapuruussuhteista annetun lain 20 §:n mukaan kohtuuttoman rasituksen poistamista tai rasitusta aiheuttavan toiminnan lopettamista kokonaan sekä rasituksesta aiheutuneen vahingon korvaamista on vaadittava rasituksen aiheuttajan kotipaikan tai rasituksen ilmenemispaikkakunnan käräjäoikeudessa taikka siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä rasituksen aiheuttanut toiminta sijaitsee. Haittaa kärsivä kiinteistöomistaja voi saattaa asian naapuruussuhteista annetun lain mukaisesti vireille käräoikeudessa. Vaatimus tulee tehdä kuitenkin yhden vuoden kuluessa siitä, kun haitta on ilmennyt.

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.