Ympäristölautakunta, kokous 19.12.2023

§ 80 Asemakaava / 7. Ritamäen kaupunginosa / Ritaharju korttelit 7177-7196 / Luonnosvaiheen II kuuleminen / Ympäristölautakunnan lausunto

LAPDno-2021-423

Aikaisempi käsittely

Ympäristölautakunta, 25.1.2022

Valmistelija

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi
Jarkko Panu, Rakennustarkastaja, jarkko.panu@lapua.fi

Perustelut

Lapuan kaupungin maankäyttö- ja kiinteistöosastolla on ollut 22.12.2021 - 19.1.2022 nähtävillä asemakaavaluonnos, joka koskee Ritamäen kau­pun­gin­osas­sa Ritapuiston asemakaavaehdotusta kortteleissa 7177-7188.

Aineisto löytyy kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.lapua.fi>asuminen ja ympäristo>kaavoitus, tontit ja maastomittaus>kaavoitus>meneillään olevat kaavat.

Kaava-alue sijaitsee noin 3-4 km etäisyydellä Lapuan liikekeskustasta. Alue rajautuu eteläpuolelta Ritamäen asuntoalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Kauhavantie (Vt 19) ja koillispuolella sijaitsee kiviaineksen otto- ja käsittelyalue. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 33,3 ha.

Ritaharjun eteläpuolella alue on kaavoitettu asuntoalueeksi ja viimeisin kaava on saanut lainvoiman vuonna 2021. Kaavoittamaton alue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Kaavoitettava alue sijaitsee Ritamäen asuntoalueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Kauhavantie (Vt 19) ja koillispuolella sijaitsee kiviaineksen otto- ja käsittelyalue.

Suunnittelualue on rakentamatonta metsäaluetta. Maasto on alimmillaan alueen länsiosassa noin +70,0 m ja korkeimmillaan alueen keskellä noin +82,0 m.

Ramboll Finland Oy vuosina 2011 ja 2017 tehtyjä luontoselvityksiä täydennettiin maastokäynnillä elokuussa 2021 (Ramboll Finland Oy). Alueelta tarkistettiin myös tiedot uhanalaisten eliölajien havainnoista Suomen Lajitietokeskuksen laji.fi-palvelusta, jonne ei ollut tallennettu havaintoja kyseiseltä alueelta (27.8.2021). Selvityksen mukaan suunnittelualueen pohjois- ja keskiosa on enimmäkseen nuorta, mäntyvaltaista kuivahkon kankaan kasvatusmetsää (kuva 3 vasemmalla). Suunnittelualueen pohjoisrajan tuntumassa on pieni kuvio varttuneita kuusia ja niiden eteläpuolella maaston notkelmassa kuvio tiheää, nuorta kuusikkoa. Monin paikoin maasto on kallioista. Alueen metsät ovat enimmäkseen tasaikäisiä, tehokkaasti hoidettuja talousmetsiä. Selvityksen perusteella alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Luontoselvitysalueen itäosan kallioisella alueella kasvaa kuitenkin vanhempaa, maisemallisesti arvokasta männikköä. Kallioalueella on tallautumalla muodostuneita polkuja. Alueen luonnonolosuhteita on täydennetty nyt suunnitteilla olevan laajennusosan (Sähkölinjan molemmat puolet) alueelta maastokäynnillä 10.11.2021. Nyt kaavoitettava alue on luonnonolosuhteiltaan homogeenistä ympäröivään jo asemakaavoitettuun ympäristöön niin kasvillisuudeltaan kuin maastonmuodoiltaan.

Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi kallioaineksen ottoaluetta, joista koillispuolella osittain alle 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Destia Oy:n hallinnoima kiviaineksien louhinta ja murskausalue, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ja jonka kivaineksen ottolupa päättyy 1.2.2025. Lännen Kivijaloste Oy:n hallinnoima alue sijaitsee noin 300-500 metrin etäisyydellä. Toimijalle on myönnetty 10 vuoden toimintalupa 24.11.2020 ja ympäristölupa on voimassa toistaiseksi.

Ramboll Finland Oy on laatinut Lapuan kaupungin toimesta keväällä 2021 meluselvityksen alueelta. Melutarkastelut tehtiin vuoden 2040 ennustetilanteen liikennemäärillä. Selvityksen mukaan Kauhavantien (vt 19) ennustettu liikennemäärä vuodelle 2040 on noin 9300 ajon./vrk. Selvityksessä on liikenteen keskinopeudeksi arvioitu 80 km/h tai 100 km/h. Selvityksessä todettiin melunsuojaustarve lähimmissä kortteleissa.

 

Ehdotus

Esittelijä

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Asemakaavaluonnoksen mukaiset asuinpientalojen korttelialueet sijaitsevat kalliokiviaineksen ottoalueen välittömässä läheisyydessä. Destia Oy:lle on myönnetty lupa maa-ainesten ot­ta­mi­seen ja päätös on saanut lainvoiman 2.2.2015. Lupa on voi­mas­sa 10 vuotta. Toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa on myön­net­ty toiminnalle 15.10.2010. Lisäksi alueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Lännen Kivijaloste Oy:n kalliokiviainesten ottoalue. Lännen Kivijaloste Oy:lle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa 12.5.2016. Lännen Kivijaloste Oy:lle on myönnetty 10 vuoden maa-ainesten ottolupa 24.11.2020 ja lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta 1.4.2021. Näistä luvista on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus ei ole keskeyttänyt aloittamisoikeutta.

Valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun ki­ven­lou­hin­nan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta säätelee toi­min­nan­har­joit­ta­mi­sen edellytyksistä. Asetuksen 3 §:n mukaan ki­ven­lou­hin­ta ja murskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä ai­heut­ta­van toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käy­tet­tä­vään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oles­ke­luun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alt­tii­seen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Asemakaavaluonnoksen mukaisella alueella suurin osa asuin­pien­ta­lo­jen korttelialueista sijaitsee alle 300 metrin etäisyydellä Destia Oy:n har­joit­ta­mas­ta kivenlouhinnasta ja murskaamosta. Jos asuin­pien­ta­lo­ja rakennetaan alle 300 metrin etäisyydelle Destia Oy:n toi­min­ta-alu­ees­ta, rajoittaa asuinrakennusten rakentaminen Destia Oy:n toi­min­taa alueella. Kiveä ei saa louhia eikä murskata alle 300 metrin etäi­syy­del­lä. Alle 300 metrin etäisyydellä olevat asuinpientalojen kort­te­li­alu­eet tulisi ottaa käyttöön vasta 2.2.2025 jälkeen, kun Destia Oy:lle myön­net­ty lupa maa-ainesten ottamiseen päättyy. Lännen Kivijaloste Oy voi harjoittaa maa-ainesten ottamista alueella vuoteen 2031 saakka, mikäli Vaasan hallinto-oikeus ei kumoa toiminnanharjoittajalle myönnettyä aloittamisoikeutta. Ne korttelialueet, jotka sijaitsevat alle 300 metrin etäisyydellä Lännen Kivijaloste Oy:n ottoalueesta tulisi ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun Lännen Kivijaloste Oy:lle myönnetty maa-ainesten ottolupa päättyy, ellei Vaasan hallinto-oikeus kumoa toiminnalle myönnettyä maa-ainesten ottolupaa. Mahdolliset käyttöönottorajoitukset tulisi käydä ilmi asemakaavakartasta. 

Kaavaluonnoksen liitteenä oleva luontoselvitys ei kata kaavaluonnoksen mukaisia alueita. Osa kaavaluonnoksen alueesta sisältyy vuonna 2011 tehtyyn perustilaselvitykseen, mutta perustilaselvityskään ei kata kortteleita 7183-7188. Kaavaselostuksen mukaan alueella on tehty maastokäynti elokuussa 2021, mutta tästä luontotietojen täydentämisestä ei ole Rambollin laatimaa raporttia nähtävillä.

Kaavaluonnoksen meluraportti ei kata uusia kaavoitettua alueita kortteleissa 7183-7188. Meluraportin mukaan valtatietä lähinnä esitetyt kaksi tonttiriviä (7179, 7180 ja 7182) edellyttävät melusuojausta. Melusuojausta ei ole esitetty kaavaluonnoksessa.

Rakentamisessa melualueelle tulee täyttyä YM:n asetuksen 796/2017 mukaiset vaatimukset. Asetuksen mu­kaan julkisivun tulee tuottaa vähintään 30 dB äänitasoero. Jul­ki­si­vun ääneneristävyysvaatimusta ei ole kirjattu kaavaehdotukseen mää­räyk­se­nä, koska on todettu, että asetuksen toteutumista ra­ken­ta­mi­ses­sa valvoo rakennusvalvontaviranomainen. Ra­ken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­nen katsoo, että ääneneristävyysvaatimus tulisi olla mää­räyk­se­nä kaavassa, jotta vaatimus voidaan ottaa huomioon jo ra­ken­nus­hank­keen suunnitteluvaiheessa. 

 

Päätös

Hyväksyi esityksen.

Valmistelija

  • Jarkko Panu, Rakennustarkastaja, jarkko.panu@lapua.fi
  • Emilia Rinne, Ympäristöinsinööri vs., emilia.rinne@lapua.fi

Perustelut

Lapuan kaupungin maankäyttö-, kaavoitus- ja mittauspalvelut pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa asemakaavaluonnoksesta II Lapuan kaupungin 7. Ritamäen kaupunginosan korttelien 7177 - 7196 Ritaharjun alueella.

Lapuan kaupunginhallitus on päättänyt 15.6.2020 § 5 asemakaavan laatimisesta Ritaharjun alueelle. Asemakaavaselostus koskee 1.9.2023 päivitettyä asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuu Ritamäen kaupunginosan korttelit 7177-7196 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. 

Kaava-alue sijaitsee noin 3 - 4 km etäisyydellä Lapuan liikekeskustasta. Alue rajoittuu eteläpuolella Ritamäen asuinalueeseen. Kaavoitettavan alueen itäpuolella on Kauhavantie (Vt 19) ja koillispuolella sijaitsee kiviaineksen otto- ja käsittelyalue. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 33,3 ha. 

Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa asuntoaluetta Ritamäen kaupunginosassa. Alueelle osoitetaan uusia omakotitontteja. Asemakaavalla muodostuu 1 asuinpientalotontti ja 46 uutta erillispientalotonttia sekä uusia virkistysalueita. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Emilia Rinne, Ympäristöinsinööri vs., emilia.rinne@lapua.fi

Rakennusvalvonta toteaa, että ilman meluselvityksessä ja vastineessa esitettyä meluvallia, rakentamisessa melualueelle ei ulkomelun osalta täyty. YM:n asetuksen 796/2017 mukaiset vaatimukset virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden melutason osalta on yli 55 dB. Kaavassa tulisi mainita, että rakennettaessa piha-alueita tai virkistysalueita näille alueille, tulee esittää melutekninen suunnitelma asetuksen vaatimusten täyttymiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen katsoo, että ääneneristävyysvaatimus tulisi olla määräyksenä kaavassa, jotta vaatimus voidaan ottaa huomioon jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Lisäksi meluaita tulee rakentaa ennen rakennuslupien myöntämistä ja melua tarpeen mukaan mitata toteutuneessa ympäristössä.

Eduskunta on hyväksynyt rakentamislain 1.3.2023 ja rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Lakimuutoksen seurauksena, lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa alle 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin varaston tai pihasaunan sekä alle 50 neliön katoksen, voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Rakennusvalvonta toteaakin, että rakennusalan rajan ja istutettavan tontin osalle rakenettavat rakennukset, joissa on seinät ja oma sisäänkäynti, vaatii näin ollen poikkeusluvan kuitenkin kaavamääryksestä, vaikka eivät rakentamislupaa vaatisi. Rakennusalan rajan ja istutettavan tontin osan vaikutus näiden vapautettujen, alle 30 neliöisten ja 120 kuutioisten rakennusten, sekä 50 neliön katosten osalta, asemakaavamääräyksien tueksi ja rakennuspaikan omistajien neuvomiseksi, asemakaavan liitteeksi olisi hyvä laatia ohjeistus rakennusoikeuden, rakennusalan ja istutettavan tontin osan käytön tarkentamiseksi. Ohjeen laadinnassa tulisi ottaa huomioon 1.1.2025 voimaan tuleva rakennuslaki, sekä katosten ja muiden avointen rakennusosien pinta-alan huomioiminen rakennusoikeutta laskettaessa. Ohjeistuksella vältettäisiin poikkeuslupien määrän kasvaminen ja saataisiin tontille tehokkaampaa ja paloturvallisempaa rakennusten sijoittelua.

Kaavaluonnoksen liitteenä olevan luontoselvityksen mukaan, kaavoitettavan alueen länsiosassa on kalliomännikköalueet, jotka täyttävät metsälain 10 §:n metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Metsälain (1093/1196) 10 §:n mukaan, metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Ympäristövalvonta toteaakin, että metsälain 10 §:n mukaiset kohteet suositellaan rajaamaan rakentamisen ulkopuolelle. Kaavaluonnoksessa alueet on pääosin varattu virkistysalueiksi. Kalliomänniköiden kasvillisuuden kulutusherkkyyden vuoksi kaikenlainen virkistyskäyttö on suositeltua ohjata poluilla. 

Kaavaluonnoksen liitteenä olevan luontoselvityksen mukaan, kaavoitettavan alueen länsipuolelta on tiedossa liito-oravan havaintoja. Liito-orava on luonnosuojelulain nojalla rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) (92/43/ETY) laji. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan, luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, sekä kulkuyhteyksien hävittäminen ja heikentäminen, on kiellettyä. Ympäristövalvonta toteaa, että asemakaavoitetulla alueella katsotaan olevan potenttiaalinen alue liito-oravan esiintymiselle. Kyseinen alue tulisi merkitä kaavaluonnokseen ja rajata kyseinen alue rakentamisen ulkopuolelle. Asemakaavoja laaditaan usein pienalaisille alueille, jolloin taustalla olisi hyvä käyttää kaavoitettavan alueen laaja-alaisempaa tietoa suojeltujen lajien, kuten liito-oravan, elinympäristöstä. Laajempaa aluetta koskevan lajin esiintymistiedon pohjalta pystytään arvioimaan, onko kaavoitettavalle alueelle kodistuvaa tarvetta lajin kulkuyhteyksille. 

Asemakaavaselostuksessa kohdassa "5.5 Asemakaavamääräykset" ja "Rakennustapa" on kirjattuna, että korttelit 7179-7194 otetaan käyttöön alkaen 3.2.2025, kun Destia Oy:n ympäristölupa päättyy. Destia Oy:lla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Korttelit 7179-7194 tulee ottaa käyttöön vasta 3.2.2025, kun Destia Oy:lle myönnetty lupa maa-aineksen ottamiseen päättyy.  

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.

Tekninen johtaja Mirva Korpi poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.