Kaupunginhallitus, kokous 18.11.2025

Perustelut

Euroopan unionin ennallistamisasetus edellyttää kaupunkivihreän ja latvuspeiton lisäämistä kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Kaupunkiekosysteemialueiden rajaaminen koskettaa kaikkia niitä noin 70 kuntaa, jotka kuuluvat kaupunkiartiklan soveltamisen piiriin. Artikla edellyttää kaupunkivihreän ja latvuspeiton lisäämistä kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Jäsenvaltio määrittelee kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa kaupunkiekosysteemialueet, joilla kaupunkivihreän ja latvuspeiton kehitystä seurataan. Artikla mahdollistaa eri vaihtoehtoja, joilla rajaaminen voidaan tehdä. Ympäristöministeriö sekä Euroopan komissio suosittelevat rajausvaihtoehdoista tapaa, jossa kaupunkiekosysteemialueeksi rajataan kunnan taajaan asutut osat (ns. UCC-alueet) sekä lähialue.

YM on pyytänyt kuntia kommentoimaan ehdotetun rajaustavan (taajaan asutut osat ja lähialue) soveltumista omalle kunnalle sekä merkitsemään Syken tuottamalle karttapohjalle näkemyksensä paikallisesta ekosysteemialueen rajauksesta. Karttapohjalla on näkyvissä taajaan asutut osat sekä oletuksena 1 km2 kokoinen reuna-alue, jota on mahdollista kasvattaa tai pienentää. Lisäksi kuntia pyydetään esittämään rajausehdotuksen perustelut.

Ennallistamisasetuksen mukaan kaupunkivihreän pinta-alan tulee kasvaa kaupunkiekosysteemialueiden yhteenlasketulla kansallisella tasolla ja latvuspeiton pinta-alan tulee kasvaa erikseen jokaisella kaupunkiekosysteemialueella ts. tarkastelu tehdään kuntatasolla. Kasvua seurataan eurooppalaisen satelliittiaineiston pohjalta (10 m2 karttaruudut) kuuden vuoden välein vuodesta 2031 alkaen. Seurannasta vastaa jäsenvaltio. Seurantaa jatketaan, kunnes saavutetaan jäsenvaltion asettamat tyydyttävät tasot.

Asetuksen mukaan kaupunkiekosysteemialue voi olla

• vain kaupungin tai kunnan taajaan asutut osat eli ns. UCC-alueet,
• kaupungin tai kunnan taajaan asutut osat JA lähialue (1 km2 ruutuina),
• koko kaupunki tai kunta sen hallinnollisten rajojen mukaisesti tai
• kahden tai useamman kaupungin tai kunnan kaupunkiekosysteemialueista yhdistetty kaupunkiekosysteemialue.

Asetuksen toimeenpanoa valmisteleva teemaryhmä suosittelee vaihtoehtoa, jossa kaupunkiekosysteemialue sisältää taajaan asutut alueet ja lähialueet. Tätä rajaustapaa suosittelee myös Euroopan komissio. Esityksen mukaan lähialueen sisällyttäminen kaupunkiekosysteemialueeseen mahdollistaa joustavan paikallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimisen.

Kaupunkivihreän pinta-alan tulee kasvaa kaupunkiekosysteemialueiden yhteenlasketulla alueella ja kasvua tarkastellaan kansallisella tasolla. Kaupunkivihreä sisältää havu- ja lehtipuuvaltaiset metsäiset alueet, pensaikkoiset alueet, pysyvästi kasvipeitteiset alueet, jäkälien ja sammalten peittämät alueet sekä sisävesialueet. Kaupunkivihreää ei ole päällystetty maa, kausittaisesti kasvipeitteiset alueet (sis. pellot), kasvipeitteettömät ja vain harvan kasvipeitteen alueet, lumen ja jään pysyvästi peittämät alueet sekä merialueet. Kaupunkivihreän tarkastelu tehdään satelliittikuvien 10 x 10 metrin ruutujen avulla siten, että jos ruudun viherpeitteisyys on alle 50 %, viherpeitteisyys kyseisen ruudun osalta on 0. 

Em. satelliittikuvien perusteella päällystetyn maan ja metsien osalta tarkkuus on melko hyvä. Pensaikkojen, sammaleen ja jäkälän sekä kasvipeitteettömien ja harvan kasvipeitteen alueiden tunnistamisessa on enemmän  epävarmuutta. Pysyvästi kasvipeitteisten ja kausittaisesti kasvipeitteisten alueiden erottelu ei ole CLC+ Backbone 2021 - aineistossa tarkkaa. Pysyvän kasvipeitteen määrittely perustuu useisiin eri ajankohdan satelliittikuviin. Jos alue on eri ajankohtina otetuissa kuvissa kasvipeitteinen, tulkitaan alue  pysyvästi kasvipeitteiseksi. Mikäli alue on välillä paljas, se tulkitaan kausittaisesti kasvipeitteiseksi. 

Latvuspeiton pinta-alan tulee kasvaa erikseen jokaisella kaupunkiekosysteemialueella ja latvuspeittoa tarkastellaan kaupunkiekosysteemikohtaisesti. Metsäalueilla latvuspeittoprosentti vaihtelee tyypillisesti välillä 50-90 %. Suomen koko aineistossa latvuspeiton prosenttiosuus on keskimäärin n 65 %. Tiiviskään metsä ei siis tule yleensä arvioitua täysin latvuspeittäväksi. Latvuspeiton tarkastelu tehdään satelliittikuvien 10 x 10 metrin ruutujen avulla siten, että alueen prosenttiluku kuvaa alueen latvuspeittoa. 

Kaupunkivihreän ja latvuspeiton määrä ei saa vähentyä kaupunkiekosysteemialueilla vuoden 2024 tilanteeseen nähden. Kaupunkivihreää koskeva tarkastelu tehdään kuitenkin 31.12.2030 saakka vain, jos kaupunkivihreän osuus kaupunkiekosysteemialueella alittaa 45 %, ja latvuspeittoa koskeva tarkastelu vain, jos latvuspeittoprosentti on alle 10 %. Vuoden 2031 alusta lähtien kaupunkivihreän ja latvuspeiton tulee kasvaa kaupunkiekosysteemialueilla, kunnes saavutetaan kansallisesti määritelty tyydyttävä taso. Kansallisesti tyydyttävän taso määritystä ei ole vielä tehty. Kaupunkivihreää ja latvuspeittoa koskeva tarkastelu tehdään 6 vuoden välein ja tavoitteet voidaan saavuttaa esimerkiksi lisäämällä viheralueita tai istuttamalla puita.

Lapuan kaupunign osalta kaupunkivihreän osuus ylittää kaikilla rajausvaihtoehdoilla 45 % ja latvuspeittoprosentti on yli 10 %. Mitä suurempi on määritelty kaupunkiekosysteemi, sitä suuremmalla alueella tulee tehdä kaupunkivihreää ja latvuspeittoa edistäviä toimenpiteitä vuodesta 2031 lähtien. 

Yhteenveto alueiden nykyisestä maankäytöstä eri rajausvaihtoehdoilla:

Lausunto ja kartat rajausvaihtoehdoista liitteenä.  

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus antaa liitteenä olevan lausunnon ympäristöministeriölle kaupunkiekosysteemialueiden rajauksista. 

Päätös

Kaupunginjohtaja alusti asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen.