Ympäristölautakunta, kokous 16.4.2024

§ 19 Toimenpidepyyntö / Ikonen Kalle ja Hanna / asian jatkaminen / Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle / lausunto / Vaasan hallinto-oikeuden päätös / uudelleen käsittely

LAPDno-2022-882

Aikaisempi käsittely

Ympäristölautakunta, 8.11.2022

Valmistelija

Jarkko Panu, Rakennustarkastaja, jarkko.panu@lapua.fi

Perustelut

Kiinteistönomistajat 408-7-772-4 ovat toimittaneet ympäristölautakunnalle toimenpidepyynnön, joka koskee kiinteistön 408-404-1-198 rakentamista. Ympäristölautakunnan käsittelyt 3.4.2013 § 64, 19.6.2013 § 83 ja 30.10.2013 § 148 liitteenä. Ympäristölautakunnan päätöksen 30.10.2013 § 148 mukaan käsittely on keskeytetty, koska kiinteistönomistaja on laittanut vireille rakentamista koskevan rakennuslupahakemuksen. 

Kiinteistölle 408-404-1-198 myönnetty rakennuslupa on rauennut 28.7.2022. Rakennustarkastaja on 17.10.2022 todennut, että rakennelman julkisivu on maalattu. Valokuva liitteenä.

Alueelle on 8.6.1988 vahvistettu asemakaava. Katos on rakennettu vuonna 1981. Asemakaava liitteenä.

Paikkatietoikkunan ilmakuvien mukaisesti paikalla on 1994 ilmakuvassa havaittavissa rakennelman aiheuttama varjostus ja 2004 ilmakuvassa kyseinen rakennelma näkyy selkeästi. Ilmakuvat liitteenä.

Toimenpidepyynnön tehneet ovat saaneet rakennusluvan 27.10.2010 asuinrakennukselle viereiselle 408-7-772-4 tontille. Rakennusluvan yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvä on huomioinut naapurikiinteistön rakennukset uuden rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa sen käyttötarkoituksen mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslain 117 b §:n 1 mom mukaisesti. Rakennusluvan asemapiirustus liitteenä.

Lapuan kaupungin kiinteistö- ja mittausosaston mittauspöytäkirjan mukaan rakennusten välinen etäisyys on 7,9 - 8,17 metriä. Selvitys liitteenä.

Pelastusviranomaisen 23.6.2015 lausunnon mukaisesti rakennusten välisen etäisyyden täyttäessä kahdeksan metriä, ei rakennusmääräysten mukaan ole tarvetta rajoittaa paloa. Selvitys liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Ympäristölautakunta toteaa, ettei velvoiteprosessia ole tarpeen jatkaa, eikä rakennusluvan hakemiselle ole tarvetta.

Perustelut

Tilalla oleva katosrakennelma on maanvarainen, peltiverhottu katosrakennelma. Kun otetaan huomioon rakennuksen käyttötarkoitus, koko ja sijainti sekä että rakentaminen on tapahtunut jo vuonna 1981 ja asemakaava on tullut voimaan 1988, minkä jälkeen rakennusvalvontaviranomaiset ovat puuttuneet asiaan vasta 2013, ei katos ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan tarpeessa.  Lisäksi rakentamisajankohta huomioiden on kohtuutonta ja tarpeetonta vaatia vuosikymmenien jälkeen rakennuslupaa. Paloturvallisuusvaatimus rakennusten välisestä etäisyydestä täyttyy. Kahdeksan metrin etäisyyden täyttyessä ei rakennusta tarvitse osastoida.

Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n mukaan uuden, asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitetun kiinteän tai paikallaan pidettäväksi tarkoitetun rakennelman, rakenteen tai laitoksen, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä (rakennus), rakentamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Kyseisessä tapauksessa ei ole uuden rakennuksen rakentamisesta, koska kyseessä on vuonna 1981 toteutettu rakentaminen. Katos on vuonna 2013 ollut jo 32 vuotta nykyisellä paikallaan.  

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 b §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja. Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta. Paloviranomainen on katsonut, että katoksen etäisyys naapurin asuinrakennuksesta on riittävä. Katos on ollut paikallaan ennen naapurin asuinrakennuksen rakentamista, 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kun tuulimylly tai ainevarasto jo oli valmiina tai tekeillä taikka varasto otettu käytäntöön, älköön naapurilla olko oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi, siirrettäviksi tai poistettaviksi. 

 

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.

Esko Yli-Karhu poistui kokoushuoneesta esteellisenä (edustusjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 

Ympäristölautakunta, 15.2.2023

Valmistelija

Jarkko Panu, Rakennustarkastaja, jarkko.panu@lapua.fi

Perustelut

Hanna ja Kalle Ikonen ovat valittaneet ympäristölautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.  Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa valituksen johdosta sekä liittämään oheen valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat.  Lausunto ja asiakirjat tulee toimittaa hallinto-oikeuteen 16.2.2023 mennessä.

Hanna ja Kalle Ikonen ova toimittaneet toimenpidepyynnön Lapuan kaupungin ympäristölautakunnalle 3.1.2013. Paikalla on suoritettu katselmus 17.4.2013. Tuolloin on todettu, että alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu 8.6.1988. Rakennelma on rakennettu rakennuslain voimassaolon aikana. Rakennuslain 130 §:n mukaan Uudisrakennukseksi on katsottava, paitsi kokonaan uutta rakennusta, myös lisärakennus. Uudisrakennusta koskevia säännöksiä on sovellettava myös uudestaan rakentamiseen sekä rakennuksen sisärakenteiden olennaiseen muuttamiseen ja muihin sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, jotka ovat uudestaan rakentamiseen verrattavat. Uudisrakennuksena ei kuitenkaan pidetä muutosta, joka on vähäinen rakennuksen arvoon verrattuna eikä muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Rakennuslain 131 §:n mukaan rakennuksena ei pidetä vähäistä kevytrakenteista katosta, lavaa, kojua, kioskia ja käymälää eikä muutakaan kevyttä rakennelmaa eikä myöskään koristukseksi tai muuhun tarkoitukseen tehtyä pienehköä laitosta niinkuin muisto- ja kuvapatsasta. Rakennuslain 144 §:n mukaan milloin joku rakentaa uudisrakennuksen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tämän lain säännöksiä tahi sen nojalla annettuja kieltoja tai määräyksiä taikka muutoin niskoittelee niiden mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisessä, on kaupungissa maistraatin ja kauppalassa järjestysoikeuden sekä maalaiskunnassa lääninhallituksen pakotettava niskoittelija noudattamaan määräyksiä, poistamaan tai muuttamaan tehty työ ja täyttämään velvollisuutensa uhkasakolla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella (teettämisuhka). Erityisestä syystä voidaan kuitenkin, milloin virhe on vähäinen, olla ryhtymättä mainittuihin toimenpiteisiin. 

Tilan koillisrajan läheisyydessä noin 1 - 2 m:n etäisyydellä rajasta oli koiratarhaksi rakennettu maanvarainen katosrakennelma, joka katselmushetkellä oli varastokatoksena. Katos oli puurunkoinen, peltikattoinen ja päädyistä sekä takasivuilta pellillä verhoiltu pohja-alaltaan noin 60 m ja korkeudeltaan noin 2 m. Lisäksi katoksen tien puoleisessa päädyssä oli noin 18 m²:n kokoinen jalaksilla oleva siirrettävä puurakenteinen varasto. Lapuan ympäristölautakunta velvoitti purkamaan katosrakennelman 30.9.2013 mennessä. 

Kiinteistönomistajalle on myönnetty rakennuslupa 9.6.2014, josta Hanna ja Kalle Ikonen on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on hylätty. Päätöstä on perusteltu siten, että luvanhaltijan ilmoituksen mukaan hakemuksen kohteena oleva katos/varastorakennus on rakennettu vuonna 1981.  Kyseistä rakennuspaikkaa koskeva asemakaava on vahvistettu lääninhallituksessa 8.6.1988. Ikoset ovat valittaneet päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Paloviranomainen on antanut asiassa lausunnon 25.6.2015, jonka mukaan rakennnukset on sijoitettu siten, että rakennusten väli täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 etäisyysvaatimuksen, eikä palon leviämistä ole tarpeen rajoittaa. Asemakaava mahdollistaa rakentamiseen rajaan saakka. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 13.11.2015 kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen asiassa ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen 12.9.2016. Lapuan kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt rakennusluvan hankkeelle 20.6.2017. Päätöksen mukaan ympäristölautakunta myönsi haetun rakennusluvan Jaakko Perälälle ja Liisa Perälän kuolinpesälle 15 m²:n suuruiselle katos/varastorakennukselle Lapuan kaupungin Kirkonkylään tilalle Alamäki rn:o 1:198 osoite Kulmatie 4, 62100 Lapua ja hyväksyy esitetyt täydennetyt rakennussuunnitelmat noudatettavaksi seuraavin ehdoin: 1.  Rakennustyötä ei saa aloittaa ennenkuin rakennustarkastaja on hyväksynyt hankkeelle rakennustyön vastaavan työnjohtajan. 2.  Ennen palomuurin rakentamisen aloittamista on rakennustarkastajalle toimitettava rakennepiirustukset palomuurista. 3.  Työn toteuttaminen edellyttää loppukatselmusta. Rakennus on rakennettu jo vuonna 1981. Eri vaiheiden jälkeen rakentamiselle on myönnetty rakennuslupa 20.7.2017, joka on sittemmin rauennut 28.7.2022. 


 

Ehdotus

Esittelijä

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Ympäristölautakunta antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Kiistanalainen rakennus on rakennettu vuonna 1981, jolloin on noudatettu voimassa ollutta rakennuslakia (370/1958). Rakennuslain 144 §:n mukaan milloin joku rakentaa uudisrakennuksen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tämän lain säännöksiä tahi sen nojalla annettuja kieltoja tai määräyksiä taikka muutoin niskoittelee niiden mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisessä, on kaupungissa maistraatin ja kauppalassa järjestysoikeuden sekä maalaiskunnassa lääninhallituksen pakotettava niskoittelija noudattamaan määräyksiä, poistamaan tai muuttamaan tehty työ ja täyttämään velvollisuutensa uhkasakolla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella (teettämisuhka). Erityisestä syystä voidaan kuitenkin, milloin virhe on vähäinen, olla ryhtymättä mainittuihin toimenpiteisiin. Rakennuslain 144 § on muutettu (61/1985) siten, että jos joku luvatta rakentaa rakennuksen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka muutoin niskoittelee niiden mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisessä, rakennuslautakunnan on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä ja määräyksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella. Jos virhe on vähäinen, voidaan toimenpiteisiin olla ryhtymättä.

Rakennusvalvontaviranomaisella on ollut tiedossa kyseessä olevan varastokatoksen rakentaminen eikä rakennusvalvontaviranomainen ole velvoittanut rakennushankkeeseen ryhtynyttä hakemaan hankkeeseen rakennuslupaa eikä ole vaatinut purkamaan varastokatosta. Rakennusvalvontaviranomainen ei ole ryhtynyt asiassa rakennuslain 144 §:n mukaisiin toimiin rakentamisen johdosta. Rakennuslain 144 §:n mukaan toimenpiteisiin voidaan olla ryhtymättä, mikäli virhe on vähäinen. Rakennusvalvontaviranomainen on rakentamisajankohtana katsonut virheen olleen rakennuslain 144 §:n mukaisesti vähäinen siten, että toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Rakennuslaki on uudistettu myöhemmin maankäyttö- ja rakennuslaiksi ja haitankärsijä vaatii, että vuonna 1981 vähäiseksi katsottu rakennushankkeen laillisuus arvioitaisiin uudelleen ja hankkeelta vaadittaisiin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia teknisiä vaatimuksia. Varastokatos on ollut rakennettuna 32 vuotta ennen asian vireilletuloa. Ottaen huomioon rakentamisajankohdan kaavamääräykset, rakentamista koskevan lainsäädännön ja sen, että varastokatos täyttää paloturvallisuusmääräykset myös nykyisten rakentamismääräysten mukaisesti, ei varastokatosta ole tarpeen vaatia purettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena hankkeena. 

Varastokatos on rakennettu vuonna 1981. Varastokatokselle on myönnetty rakennuslupa, joka on rauennut. Omistaja ei ole tehnyt olemassa olevaan varastokatokseen mitään rakennusteknisiä muutoksia rakennusluvan voimassaoloaikana. Aikaisempi asian käsittelyä koskeva asia on rauennut.

Rakennus ei ole polttoainevarasto tai vastaava palovaarallinen rakennus. Kuten muutoksenhakija valituksessa mainitsee, heidän hakiessa rakennuslupaa, rakennusvalvontaviranomainen on edellyttänyt paloturvaliista etäisyyttä muutoksenhakijan asuinrakennukseen. Muutoksenhakijan rakennusluvan käsittelyvaiheessa varastokatos on huomioitu paloteknisesti.

Muilta osin ympäristölautakunta viittaa asiassa antaman päätöksen perusteluihin.

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.

Valmistelija

  • Jarkko Panu, Rakennustarkastaja, jarkko.panu@lapua.fi

Perustelut

Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen 189/2024 20.2.2023, jolla se on kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Asianosaisia on kuultu ja ympäristölautakunta on saanut asianosaisilta vastineet 28.3.2024 mennessä.

Vastineista käy ilmi, että rakennelma on ollut pitkään paikallaan. Rakennusvalvonta on huomioinut olemassa olevan rakennuksen valittajan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Asian taustalla on suullinen sopimus, jonka käsittely ei kuulu rakennusvalvontaviranomaiselle, vaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudelle. Rakentamisessa tulee noudattaa rakentamisajan lakeja ja vaatimuksia. Esitetylle rakennusrasitteelle ei ole tarvetta, vaan rakentaminen kummallakin kiinteistöllä on kaavan mukaisesti mahdollista, ottaen huomioon palotekniset vaatimukset. 

Ympäristölautakunnan asiassa antama edellinen päätös ja Vaasan hallinto-oikeudelle annettu lausunto on otettu huomioon asian käsittelyssä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Ympäristölautakunta toteaa,​ ettei velvoiteprosessia ole tarpeen jatkaa,​ eikä rakennusluvan hakemiselle ole tarvetta. 

Rakennusrasitteelle ei ole tarvetta, vaan rakentaminen kummallakin kiinteistöllä on kaavan mukaisesti mahdollista, ottaen huomioon palotekniset vaatimukset. 

Perustelut

Tilalla oleva katosrakennelma on maanvarainen,​ peltiverhottu katosrakennelma. Kun otetaan huomioon rakennuksen käyttötarkoitus,​ koko ja sijainti sekä että rakentaminen on tapahtunut jo vuonna 1981 ja asemakaava on tullut voimaan 1988,​ minkä jälkeen rakennusvalvontaviranomaiset ovat puuttuneet asiaan vasta 2013,​ ei katos ole maankäyttö-​ ja rakennuslain mukaisen luvan tarpeessa.  Lisäksi rakentamisajankohta huomioiden on kohtuutonta ja tarpeetonta vaatia vuosikymmenien jälkeen rakennuslupaa. Paloturvallisuusvaatimus rakennusten välisestä etäisyydestä täyttyy. Kahdeksan metrin etäisyyden täyttyessä ei rakennusta tarvitse osastoida.

Maankäyttö-​ ja rakennuslain 113 §:n mukaan uuden,​ asumiseen,​ työntekoon,​ varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitetun kiinteän tai paikallaan pidettäväksi tarkoitetun rakennelman,​ rakenteen tai laitoksen,​ joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen,​ terveellisyyteen,​ maisemaan,​ viihtyisyyteen,​ ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä (rakennus),​ rakentamisesta. Maankäyttö-​ ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä,​ että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Kyseisessä tapauksessa ei ole uuden rakennuksen rakentamisesta,​ koska kyseessä on vuonna 1981 toteutettu rakentaminen. Katos on vuonna 2013 ollut jo 32 vuotta nykyisellä paikallaan.  

Maankäyttö-​ ja rakennuslain 117 b §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava,​ että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset,​ että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen,​ poistumisen turvaaminen,​ pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja. Rakennuksen on oltava sellainen,​ että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta. Paloviranomainen on katsonut,​ että katoksen etäisyys naapurin asuinrakennuksesta on riittävä. Katos on ollut paikallaan ennen naapurin asuinrakennuksen rakentamista,​ 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti,​ jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen,​ kun tuulimylly tai ainevarasto jo oli valmiina tai tekeillä taikka varasto otettu käytäntöön,​ älköön naapurilla olko oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi,​ siirrettäviksi tai poistettaviksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:n 3 mom. mukaan rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Asemakaavan edellyttämä rasite voidaan perustaa, jollei sen perustaminen ole kaavan voimaantulon jälkeen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ilmeisen tarpeetonta tai rasitetulle kiinteistölle kohtuutonta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:n 5 mom. mukaan, rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta, päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään asetuksella.

 

Päätös

Lautakunta hyväksyi esityksen.

Esko Yli-Karhu poistui kokoushuoneesta esteellisenä (edustusjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.