Perustelut
Vaasan hallinto-oikeus on 22.6.2022 antanut asiassa päätöksen, jolla hallinto-oikeus on palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristölautakunnan päätöksestä ei käy ilmi onko asiassa selvitetty, aiheutuuko kyseessä olevasta rakennushankkeesta vaikutuksia rakennuspaikan lähellä sijaitsevan merkityn pesäpuun pesää mahdollisesti käyttävälle linnulle. Päätöksestä ei käy myöskään ilmi, onko päätöksissä otettu huomioon mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Näin ollen asiaa ei ole selvitetty riittävästi hallintolain 31 §:n edellyttämällä tavalla. Hallinto-oikeus on myös katsonut, että ympäristölautakunnan päätöstä ei ole myöskään perusteltu riittävästi. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että luonnonsuojelulain 48 §:n 3 momentin mukaan kyseinen pykälä ei koske lain 49 §:ssä tarkoitettuja eläin- ja kasvilajeja. Luonnonsuojelulain 49 §:ssä säädetään muun ohella kaikista lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitetuista lintulajeista. Näin ollen asianmukaisia perusteluja oikaisuvaatimuksen johdosta annetulle päätökselle ei ole esitetty myöskään ympäristölautakunnan hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa. Lisäksi päätöksessä on esitetty, että valituksessa on lisäksi esitetty uutta selvitystä liito-oravaan liittyen eikä hallinto-oikeus ensiasteena voi ottaa kantaa uuteen selvitykseen, joten asia on tästäkin syystä palautettava lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
Luvanhakija on täydentänyt hakemusta metsäkeskuksen 11.8.2022 antamilla selvityksillä liito-oravasta ja pesäpuun sijainnista. Metsäkeskuksen lausunnon mukaan lähin liito-orava on tilalla 408-407- 5-72, mutta etäisyys sinne on yli 2000 m. Metsäkeskus tekee ilmoituksen ELY-keskukselle ja muille asianosaisille mikäli hakkuu on alle 100 m liito-oravasta. Metsäkeskuksella ei ole tietoa lähempänä olevasta liito-oravan reviiristä. Metsäkeskus valvoo metsälain toteutumista. Lietesäiliön sijoitus tai vaikutus ei liity millään tavalla metsätalouteen eikä metsäkeskuksella ole asiaan näin ollen kommentoitavaa. Metsäkeskus on lähettänyt tiedon virallisesta kanahaukan pesästä, joka ei sijaitse kiinteistöjen rajalla, vaan keskellä metsäaluetta.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon 10.10.2022 mukaan 48 §:n 3 momentin mukainen poikkeus alueen käyttämisestä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan ei koske luonnonsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettuja eläin- ja kasvilajeja. Lain 49 §:ssä tarkoitettuja eläinlajeja ovat paitsi luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitetut eläinlajit, myös lintudirektiivin 1 artiklassa tarkoitetut luonnonvaraiset linnut, kuten nyt kyseessä oleva kanahaukka. Kanahaukka ja mahdollisesti muut rauhoitetut petolinnut, jotka saattavat pesiä nyt kyseessä olevaa pesässä, todennäköisesti tulisivat häiriintymään lietesäiliön rakentamisesta ja käyttämisestä pesimäaikana niiden pesäpuun välittömässä läheisyydessä. Tällöin kyseessä saattaa olla luonnonsuojelulain 39 § 1 momentin 3 kohdan mukainen tahallinen häirintä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti on rakentamiselle syytä hakea poikkeamislupaa luonnonsuojelulain 39 §:n rauhoitusmääräyksistä
Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. ELY-keskus huomauttaa, että ympäristöhallinnon tiedossa ei ole varmistettua havaintoa lajin esiintymisestä suunnitellun lietelantalan välittömässä läheisyydessä. Ennalta arvioiden mahdollinen lietesäiliö ei kuitenkaan aiheuta merkittävää riskiä liito-oravan esiintymiselle tai heikennä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. ELY-keskus toteaa, että ottaen huomioon suunnitellun lietesäiliön suuren koon sekä suunnitelmissa esitetyn rakenteen, on mahdollista, että etälietesäiliön käytöstä saattaisi aiheutua niin sanotussa naapuruussuhdelaissa (Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920) tarkoitettua ilmeistä hajuhaittaa kiinteistöllä 408-407-5-38 sijaitsevalle asuinrakennukselle.
Naapurikiinteistön omistajat 408-407-5-72 ovat jättäneet huomautuksen täydennetyn hakemuksen johdosta 2.9.2022. Kiinteistönomistaja on ilmoittanut, että metsäkeskuksen ilmoittama tieto kanahaukan pesäpuun sijainnista on virheellinen ja pitää metsäkeskuksen arviota liito-oravasta oikeana huomauttaen kuitenkin liito-orava reviiristä myös kiinteistöllä 5:72. Kiinteistönomistaja on huomauttanut myös toiminnanharjoittajan säilörehun varastoinnista noin 1 km:n etäisyydellä lietesäiliön rakentamispaikasta.
Hakija on hakenut poikkeuslupaa VARELY/7756/202. Varsinais-Suomen Ely-keskus on antanut lupatarpeen arvion asiassa, jossa on haettu poikkeuslupaa kanahaukan häirintään pesän lähelle suunnitellun lietesäiliön rakentamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksne arvion mukaan alueelta on tiedossa viime vuosilta kanahaukan pesintä noin 2 kilometrin päässä ko. hakemuksen mukaisesta pesästä. Kanahaukka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu lintulaji, joka käyttää samaa pesää vuodesta toiseen, eli se on pesäpaikkauskollinen laji, joka käyttää myös vaihtopesiä. Luonnonsuojelulain 39 §:n rauhoitussäännökset kieltävät rauhoitettujen lintujen yksilöiden tahallisen häiritsemisen, erityisesti lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Kiellosta voidaan myöntää poikkeus luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentissa määritellyillä edellytyksillä. Poikkeuslupien käsittely on rauhoitettujen lintujen osalta keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Pesässä ei ole käytössä olevien tietojen mukaan pesitty vuoden 2015 jälkeen. Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) asiantuntija-arvioon perustuen pesä ei enää sovellu kanahaukan pesintään, koska se sijaitsee avoimella paikalla hakkuuaukon laidalla. Pesä ei siis ole lähistöllä pesivän kanahaukan vaihtopesä. Näin ollen kanahaukkaan ei voi kohdistua luonnonsuojelulain kieltämää tahallista häirintää, eikä lietesäiliön rakentaminen ja käyttö edellytä luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaista poikkeuslupaa. Koska poikkeusluvalle ei ole tarvetta, poikkeuslupahakemuksen VARELY/7756/2022 käsittely lopetetaan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mirva Korpi, Tekninen johtaja, vt. ympäristöinsinööri, mirva.korpi@lapua.fi
Ympäristölautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen ja toteaa, että oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.
Hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristölautakunnan päätöksestä ei käy ilmi onko asiassa selvitetty, aiheutuuko kyseessä olevasta rakennushankkeesta vaikutuksia rakennuspaikan lähellä sijaitsevan merkityn pesäpuun pesää mahdollisesti käyttävälle linnulle. Päätöksestä ei käy myöskään ilmi, onko päätöksissä otettu huomioon mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Ympäristölautakunta viittaa asiassa 20.10.2020 § 66 ja 27.1.2021 § 19 antamiinsa päätöksiin sekä niissä esitettyihin perusteluihin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että: 1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset; 2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset; 4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä 5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.
Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n mukaan mm. rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 l §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.
Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 3-6 kohdissa on säädetty vaatimuksista rakennusluvan myöntämisestä asemakaava-alueelle.
Rakennushanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n mukaiset rakentamisen edellytykset. Rakennuspaikka sijaitsee kaava-alueiden ulkopuolella eikä alueella ole maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n tai 43 §:n mukaisia rajoituksia. Rakennuspaikka on riittävän suuri ja etäisyys naapurikiinteistöön on riittävä. Rakennus soveltuu ympäristöön ja maisemaan sekä sille on pääsytie eikä se haittaa naapurikiinteistön rakentamista.
Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla
levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Lainkohdan 2 momentin mukaan sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä
on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.
Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lainkohdan 2
momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin, lukuun ottamatta metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä, ja liitteessä IV (b) tarkoitettuihin kasvilajeihin
kuuluvan yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. Sama koskee lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettuja lintuja sanotun
direktiivin artiklasta 6 (2) ja (3) johtuvin poikkeuksin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 1 momentin kiellosta sekä 2 momentissa tarkoitettujen eläin- ja kasvilajien osalta 39 §:n, 42 §:n 2 momentin sekä 47 §:n 2 ja 5 momentin kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Vastaavasti lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen lintujen osalta voidaan myöntää poikkeus sanotun direktiivin artiklassa 9 mainituilla perusteilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen 2 momentin kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Vastaavasti lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen lintujen osalta voidaan myöntää poikkeus lintudirektiivin artiklassa 9 mainituilla perusteilla.
Luonnonsuojelulain 39 §:n rauhoitussäännökset kieltävät rauhoitettujen lintujen yksilöiden tahallisen häiritsemisen, erityisesti lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Kiellosta voidaan myöntää poikkeus luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentissa määritellyillä edellytyksillä. Poikkeuslupien käsittely on rauhoitettujen lintujen osalta keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luvantarvearvion mukaan pesässä ei ole käytössä olevien tietojen mukaan pesitty vuoden 2015 jälkeen. Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) asiantuntija-arvioon perustuen pesä ei enää sovellu kanahaukan pesintään, koska se sijaitsee avoimella paikalla hakkuuaukon laidalla. Pesä ei siis ole lähistöllä pesivän kanahaukan vaihtopesä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksn arvion mukaan kanahaukkaan ei voi kohdistua luonnonsuojelulain kieltämää tahallista häirintää, eikä lietesäiliön rakentaminen ja käyttö edellytä luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaista poikkeuslupaa. Koska poikkeusluvalle ei ole tarvetta, poikkeuslupahakemuksen VARELY/7756/2022 käsittely lopetetaan. Varsinais-Suomen ELY-keskus on arvoinut, että hakija ei ole hakemansa luvan tarpeessa eikä kyseessä ole sellainne luonnonsuojelulain vastainen toimenpide, johon pitäisi hakea poikkeamista.
Maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi. Loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa voidaan myöntää ja rakennus rakentaa ilman lainvoimaista ympäristölupaa. MIkäli katsotaan, että ympäristölupa on tarpeen, rakennusta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Eläinsuojasta lähtevä haju, joka havaitaan häiriintyvässä kohteessa voidaan luokitella immissioksi ja käsitteeseen liittyy olennaisesti kohtuuttomuus. Kohtuuttomuudesta säädetään naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 2 momentissa, jonka mukaan arvioinnissa tulee huomioida paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen alkamisajankohta ja muut vastaavat seikat. Lietettä levitetään ympäröiville pelloille eikä lietteen levitykseen vaikuta rakentamishanke. Rakentaminen vaikuttaa ainoastaan lietteen varastointiin ja varastoinnista aiheutuviin hajuhaittoihin. Lietesäiliö täytetään ja tyhjennetään toiminnaharjoittajalta saadun tiedon mukaan 2-3 päivän aikana. Osan aikaa vuodesta lietesäiliö on tyhjä ja naudan liete muodostaa kuorettuman, joka estää hajuhaittojen leviämistä. Maankäyttö ja vallitsevat tuulen suunnat vähentävät toiminnasta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan ympäristölupa tulee olla toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ennalta arvioiden toiminta ei aiheuta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.
Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat uutena seikkana esittäneet, että alueella on myös liito-oravia. Tästä johdosta luvanhakija on pyytänyt ja toimittanut metsäkeskukselta saamansa lausunnon liito-oravien sijaitsemisesta alueella. Metsäkeskuksesta todetaan, että lähin liito-orava on tilalla 408-407- 5-72, jonneetäisyys on yli 2.000m rakennuslupaa hakeneelta tilalta. Metsäkeskuksen tehtävänä on tehdä ilmoitukset Ely-keskukselle ja muille asianosaisille, mikäli hakkuu on alle 100m liito-oravasta. Metsäkeskuksella ei ole tietoa lähempänä olevasta liito-oravan reviiristä. Tämän perusteella tilan läheisyydessä ei siis ole liito-oravia.
Edellä mainituilla perusteilla Lapuan kaupungin ympäristölautakunta myöntää hakijalle rakennusluvan, koska hanke täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset eikä hankkeen toteuttamiseen ole luonnonsuojelulain mukaista estettä. Maankäyttö-ja rakennuslain 153 §:n mukaan mahdollinen ympäristöluvan tarve ei ole peruste hakemuksen hylkäämiselle sillä, maankäyttö- ja rakennuslain mukaan lainvoimainen ympäristölupa on edellytys rakennuksen käyttöönottamiselle ei rakentamiselle. Ennalta arvioiden hakija ei ole ympäristöluvan tarpeessa.
Päätös
Lautakunta hyväksyi esityksen.