Perustelut
Kiinteistöillä on pidetty vesilain mukainen katselmus 24.11.2022. Asianosaiset eivät ole päässeet asiassa sopimukseen. Kiinteistönomistajat ovat vaatineet Lapuan kaupunkia putkittamaan oja noin 100 metrin matkalla asemakaava-alueelta tulevien hulevesien johtamiseksi Koivulanluomaan. Lapuan kaupungin edustajana kunnallistekniikan päällikkö Anssi Kylkisalo on 15.12.2022 esittänyt, että Lapuan kaupunki kustantaa ojaan suodatinkankaan ja kivetyksen sekä kaivutyön putkitettavan osuuden osalta. Lisäksi kunnallistekniikan päällikkö on ilmoittanut, että tilalla 408-405-6-240 oleva syöpymä korjataan.
Tarkastuksesta tehty muistio on lähetetty asianosaisille kommentoitavaksi. Kommentit on otettu huomioon siltä osin, kun kommentit ovat koskeneet kiinteistön 408-405-6-16 omistajien vaatimusta ojan putkittamisesta. Lisäksi muistiota on tarkennettu siltä osin, että siinä ei ole käsitelty tarkastusajankohdan jälkeen esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja. Muistio vesilain mukaisesta katselmuksesta ei ole keskustelupöytäkirja, vaan muistioon kirjataan vesilain näkökulmasta ratkaisuun vaikuttavat asiat. Kiinteistönomistajat ovat ilmoittaneet kommentoinnin yhteydessä, että kaikki paikalla olleet maanomistajat vaativat Lapuan kaupunkia putkittamaan kiistanalaisen ojan.
Kiinteistönomistajat ovat ilmoittaneet, että eivät suostu kunnallistekniikan päällikön esitykseen kustannustenjaosta.
Muistio katselmuksesta ja kunnallistekniikan päällikön esitys kustannustenjaosta oheismateriaalina.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mirva Korpi, Tekninen johtaja, vt. ympäristöinsinööri, mirva.korpi@lapua.fi
Ympäristölautakunta päättää, että asian käsittely raukeaa, koska ympäristölautakunnalla ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa. Ympäristölautakunta kehottaa asianosaisia saattamaan asia ratkaistavaksi ojitustoimituksessa. Ojitustoimituksen vireillepano edellyttää, että hakija laatii ojitusta varten ojitussuunnitelman, josta tehdään päätös ojitustoimituksessa. Tästä syystä ympäristölautakunta ei hallintolain 21§:n mukaisesti siirrä asian käsittelyä suoraan valtion viranomaisen käsiteltäväksi, vaan asia tulee valtion viranomaisessa vireille vasta ojitustoimitusta koskevasta hakemuksesta.
Vireillä olevassa vesilain mukaisessa asiassa kolmen kiinteistön omistajat ovat vaatineet olemassa olevan rajaojan putkittamista ja Lapuan kaupungin osallistumista hankkeeseen. Kyseessä oleva alue palvelee laajan alueen kuivatusta, josta hyötyvät useat maanomistajat. Osa rajaojaan johdettavista kuivatusvesistä muodostuu Lapuan kaupungin asemakaava-alueelta. Hyödynsaajia on enemmän kuin kaksi, joten Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole vesilain mukaista toimivaltaa päättää ojituksen kunnossapidosta ja kustannuksista. Koska ojitusta koskevassa asiassa ei ole päästy yhteisymmärrykseen, tulee ojituksen toteuttamista varten perustaa ojitusyhteisö ja ojitusta koskeva asia ratkaistaan ojitustoimituksessa. Ojitusyhteisö perustetaan ojitustoimituksessa. Hankkeesta vastaavan on haettava ojitustoimitusta valtion viranomaiselta. Jotta ojitustoimituksessa voidaan tehdä ojitusta koskeva päätös, tulee ojitusta varten laatia ojitussuunnitelma. Ojitussuunnitelman tulee täyttää vesilain vaatimukset. Ojitussuunnitelman laatimisesta vastaa hakija tai muu hyödynsaaja. Ojitustoimitusta koskevassa päätöksessä ratkaistaan myös ojitusta koskevien kustannusten jakautuminen hyödynsaajien kesken.
Perustelut:
Vesilain 5. luvun 4 §:n kohdan 4 mukaan ojitusta koskeva asia, joka ei 3 §:n mukaan edellytä lupaviranomaisen lupaa, on käsiteltävä ojitustoimituksessa, jos yhteisestä ojituksesta ei voida sopia ja hyödynsaajia on vähintään kolme. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta rajoittuu vesilain 5. luvun 5 §:n mukaan sellaisiin ojitusta koskeviin asioihin, joita ei tarvitse käsitellä 4 §:n mukaisesti ojitustoimituksessa.
Vesilain 5. luvun 22 §:n mukaan yhteisen ojituksen toteuttamista varten on perustettava ojitusyhteisö, kun hyödynsaajia on vähintään kolme ja sopimusta yhteisestä ojituksesta ei saada aikaan. Vesilain 5. luvun 24 §:n mukaan ojitusyhteisö on perustettava ojitusasiaa ojitustoimituksessa käsiteltäessä, jolleivät hyödynsaajat perustamisesta toisin sovi.
Vesilain 5. luvun 31 §:n mukaan ojitustoimitusta on haettava asianomaiselta valtion valvontaviranomaiselta. Hankkeesta vastaavan, joka ei ole luonnollinen henkilö, on tehtävä hakemus sähköisesti. Valvontaviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä hakemuksen toimittamisen paperisena. Hankkeesta vastaavan on valvontaviranomaisen pyynnöstä toimitettava hakemusasiakirjat paperisena, jos se on tarpeen asian käsittelyn vuoksi. Valtion valvontaviranomaisen on annettava määräys ojitustoimituksen pitämiseen ympäristöhallinnon palveluksessa virkavastuulla toimivalle henkilölle, jolla on riittävä asiantuntemus (toimitusmies).
Vesilain 5. luvun 15 §:n mukaisesti ojitussuunnitelma on laadittava, jos ojitus edellyttää ojitustoimituksessa annettua päätöstä. Ojitussuunnitelman tulee sisältää tiedot hankkeesta ja sen toteuttamistavasta sekä kuivatussyvyydestä, selvitys hankkeesta saatavasta hyödystä ja arvio hankkeen vaikutuksista. Kuivatussyvyyttä määrättäessä on otettava huomioon maan laatu, kaltevuussuhteet ja kuivatustarve. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ojitussuunnitelman sisällöstä, kuivatussyvyyden määrittämisestä ja kuivatusalueen jakamisesta osittelualueisiin. Ojitussuunnitelman laatimisesta vastaa hakija tai muu hyödynsaaja.
Vesilain 5. luvun 16 §:n mukaan ojitustoimituksen päätöksessä on vahvistettava ojitussuunnitelma, siihen liittyvä kustannusarvio ja kustannusten osittelun sisältävä jakoluettelo. Kun ojitussuunnitelma vahvistetaan ojitustoimituksessa, päätökseen on liitettävä tarpeelliset määräykset hankkeen toteuttamisesta ja sen vaikutusten tarkkailusta noudattaen soveltuvin osin, mitä 3 luvun 10 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 1 momentissa säädetään. Mitä 3 luvun 8 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään hankkeen toteuttamisen määräajasta ja sen pidentämisestä, koskee soveltuvin osin myös ojitustoimituksessa vahvistettavaa ojitussuunnitelmaa. Ojitus saadaan panna toimeen vahvistetun ojitussuunnitelman mukaisesti. Vahvistetusta ojitussuunnitelmasta voidaan ojitusta toimeenpantaessa tarvittaessa vähäisessä määrin poiketa suunnitelmaa muuttamatta, jos tämä ei merkittävästi vaikuta kustannuksiin ja ojituksesta saatavaan hyötyyn.
Vesilain 5. luvun 17 §:n mukaan kaikilla hyödynsaajilla on oikeus osallistua yhteiseen ojitukseen. Jokaisella hyödynsaajalla on oikeus vaatia ojituksen toteuttamista niin, että siitä ojituksen alkuperäistä tarkoitusta muuttamatta ja ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä tulee suurin mahdollinen hyöty hänen alueelleen. Hyödynsaajan niin vaatiessa muut hyödynsaajat ovat velvollisia osallistumaan yhteiseen ojitukseen.
Vesilain 19 §:n mukaan hyödynsaajat vastaavat saamansa hyödyn suhteessa yhteisen ojituksen ojituskustannuksista, jotka aiheutuvat kuivatusalueen tai osittelualueen maiden kuivattamisesta 15 §:n 2 momentissa tarkoitettuun syvyyteen taikka muussa tarkoituksessa tapahtuvasta veden johtamisesta, jos jäljempänä ei toisin säädetä. Hyödynsaajat voivat sopia kustannusten jakamisesta toisin kuin tässä luvussa säädetään. Hyödynsaajat vastaavat kunnossapitokustannuksista 2 momentin mukaisesti, jolleivät erityiset syyt vaadi toisenlaista kustannusten osittelua. Jos yhteinen oja uuden ojan tekemisen tai olosuhteiden muun muutoksen vuoksi tulee jollekin hyödyttömäksi, hänet on vapautettava osallistumisesta kunnossapitokustannuksiin. Mikäli veden johtamisesta saatava hyöty on veden johtamisessa tapahtuneen muutoksen vuoksi lisääntynyt, voidaan kunnossapitovastuun jakautumista hyödynsaajien kesken tarkistaa muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Jos kuivatusalue on jaettu osittelualueisiin ja jonkin osittelualueen asema on sellainen, ettei yhteisen ojan tekeminen siihen ole tarpeen toisen osittelualueen kuivattamista varten, ojituskustannuksia ositeltaessa on määrättävä, miltä osin ja missä suhteessa tällaisen osittelualueen hyödynsaajat vastaavat kuivatusalueen kustannuksista.
Päätös
Lautakunta hyväksyi esityksen.