Uuden uimahallin rakentaminen

Valmistelija

Timo Korpela, Kiinteistöpäällikkö, timo.korpela@lapua.fi
Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Perustelut

Lapuan kaupungin tekninen lautakunta on kokouksessaan 1.11.2022 § 154 esittänyt kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle investointiehdotuksen vuodelle 2023 ja suunnitelmavuosille 2024-2025. Investointiehdotuksessa on varauduttu uimahallin peruskorjaukseen/rakentamiseen suunnitelmavuosina 2024-2025. Investointiehdotuksessa on suunnitelmavuodelle 2024 esitetty 6,5 milj. euron määrärahaa ja suunnitelmavuodelle 2025 5,5 milj. euroa.

Uimahallin peruskorjauksesta/uudisrakentamisesta on pidetty valtuuston iltakoulut 12.4.2021, 17.1.2022, 15.2.2022 ja 29.9.2022. Lisäksi uimahallin peruskorjausta/uudisrakentamista käsiteltiin valtuuston talousseminaarissa 25.-26.10.2022. Talousarvioseminaarissa linjattiin, että valtuustolle esitetään vaihtoehdoiksi perusparannus/laajennus VE2A tai uudisrakennus. talousseminaarin jälkeen on tarveselvitys-hankesuunnitelmaan lisätty vaihtoehto VE3B, jossa allastilavuus vastaisi vaihtoehdon VE2A allastilavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2022-2025 laatiman liikuntapaikkoja ja niiden vapaa-aikatiloja koskevan rahoitussuunnitelman mukaan Lapuan kaupungin uimahallin ja urheilutalon laajennus on mukana rahoitussuunnitelmassa vuodelle 2023 800.000 €:n määräarahalla. Rahoitussuunnitelma tarkistetaan vuosittain kattamaan seuraavat neljä vuotta. Samalla päivitetään suunnitelmahankkeiden tiedot ja päätetään mahdollisten uusien hankkeiden hyväksymisestä suunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja sen toteutuminen riippuu suunnitelmaan hyväksyttyjen hankkeiden kustannustasosta, tilaohjelmasta, toteutusvalmiudesta ja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Hankekohtainen avustuksen määrä on suunnitelmahankkeissa 30 % arvioiduista kustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin 750 000 euroa. Poikkeuksena ovat uimahallit, joiden kohdalla hankekohtainen avustus on suunnitelmassa 30 % kustannuksista, enintään 800 000 euroa. Avustettavat kohteet ja avustuksen määrä harkitaan lopullisesti vuosittaisten avustushakemusten perusteella.

Teknisen keskuksen rakennus- ja tilapalvelun johdolla tehdyssä tarveselvityksessä on käsitelty uimahallin peruskorjaustarvetta. Nykyinen uimahalli alkaa olla teknisen ja myös toiminnallisen elinkaarensa päässä. Uimahallin saneeraustarve on noussut esiin erityisesti siitä, että nykyiset pinnat ovat kulumisen takia heikosti puhtaana pidettäviä, mihin Seinäjoen ympäristöterveydenhuolto on kiinnittänyt huomiota. Uimahalli ei täytä myöskään tämän päivän toiminnallisia vaatimuksia eikä ole riittävän esteetön. Kuntouintiallas toimii myös hyppyaltaana ja jumppa-altaana. Näin ollen kuntouintiallas ei toimi hyvin missään näistä toiminnoista, vaan ne haittaavat toinen toistaan.

Pelkkä perusparannus, jossa ei altaiden toiminnallisuutta muuteta nykyisistä, ei vastaa tulevaisuuden Lapuan kuntalaisten tarpeita. Kuntotutkimuksissa on ilmennyt tarve vedeneristeiden uusimiselle, salaojien uusimiselle ja allasrakenteiden korjauksille. Rakenteiden lopullinen kunto selviää tarkemmin vasta peruskorjauksen yhteydessä rakenteita purettaessa, mutta myös betonisissa runkorakenteissa on paikoin merkittävääkin korjaustarvetta. Hallin korjauksen ollessa teknisen kunnon vuoksi edessä, on syytä myös samalla harkita palvelutason parantamista, mikä on myös edellytys valtion liikuntapaikka-avustuksen saannille. Uimahallin käyttäjäryhmät, koululaiset/opettajat, erilaiset vesiliikuntaryhmät, vammaisryhmät, kuntoutujat, vesiliikunnan aktiiviharrastajat ja urheiluseurat tulee ottaa laajasti huomioon. Käyttäjäryhmien toiminnallisista tarpeista perustellaan virkistyksen ja kuntoilun edellyttämä allasvalikoima sekä lajien kilpailuolosuhteiden tilantarvevaatimus.

Uimahallin peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehtoja vertailtaessa uudisrakentamiseen (RT-kortin 103270 Uimahallit Tilaajan ohje) olemassa olevan rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tulee olla yksi tarkasteltavista vaihtoehdoista, kun korjausaste on yli 60 %. Arvioinnissa huomioidaan eri ratkaisuvaihtoehtojen elinkaarikustannukset. Tarveselvityksessä on vertailtu peruskorjausta, kolmea eri perusparannus/laajennusvaihtohehtoa ja kahta uudisrakentamisvaihtoehtoa. Taloudellisen ja toiminnallisen arvioinnin perusteella päätetään, jatketaanko hanketta peruskorjaus- tai perusparannushankkeena vai rakennetaanko uusi uimahalli. Jos uusi uimahalli rakennetaan uuteen paikkaan, voi vanha uimahalli olla käytössä uuden uimahallin valmistumiseen saakka, mikä mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden keskeytymättä. Peruskorjausvaihtoehdoissa on suurempi riski lisätöille. Uudisrakentamisessa uusimman rakennus- ja talotekniikan kautta saavutetaan pienimmät käyttökulut uimaria kohden sähkön, lämmityksen ja veden kulutuksen osalta. Uimahallihankkeen hanketyökalun (RT-kortti 103167) mukaan arvioitu potentiaalinen kävijämäärä Lapuan tunnusluvuilla on noin 90 000 vuosittain. Hanketyökalu tekee laajuussuosituksen, jonka mukaan Lapuan laskennallinen altaiden mitoitus on 490,5 allasvesineliötä 60 000 – 90 000 vuosittaiselle kävijälle ilman hyppytornia. Tällä hetkellä allasneliöitä on noin 363 m2, mikä hanketyökalun mukaan riittää vain noin 45 000 vuotuiselle kävijälle. Hyppytornin sijoittaminen kuntouintialtaaseen heikentää osaltaan altaiden käytettävyyttä.

Kävijämääräarvio nykyisen hallin peruskorjauksen jälkeen on 60 000, peruskorjaus -laajennus vaihtoehdossa sekä pienessä uudisrakennusvaihtoehdossa 70 000 - 80 000 ja isommassa uudisrakentamisvaihtoehdossa 90 000 kävijää vuodessa. Uusi uimahalli palvelisi parhaiten Lapualaisia riittävän palvelutason sekä esteettömyyden osalta ja olisi myös energiatehokkain.

Vaihtoehdoista VE1-VE3 on tehty elokuussa 2021 tavoitehinta-arviot Rimako Oy:n toimesta. Rimakon arvioon ja yleiseen rakennuskustannusten nousuun perustuen on rakennus- ja tilapalvelu tehnyt taulukon eri vaihtoehtojen tavoitehinnoista ja käyttökustannuksista vertailtavaksi. Rimako Oy:n kustannustasoon elokuussa 2021 on tehty noin 15 % korotukset kustannuksiin (VE2C ja VE3A). Lopullinen kustannustaso määräytyy hankinta-ajankohdan mukaisesti.

Rakennustarkastajan antaman arvion mukaan nykyisen uimahallin purkamiskustannukset ovat noin 240.000 €.

Ratkaisu uimahallin osalta on edullisinta tehdä seuraavien vaihtoehtojen kesken;
• Peruskorjaus pienellä laajennuksella jumpparyhmille VE2A (allastilavuus 451 m²)
• Uusi uimahalli kaikki käyttäjäryhmät huomioivalla palvelutason parannuksella VE3A (allastilavuus 600 m²)
• Uusi uimahalli vastaavan kokoisella allasvalikoimalla kuin pienessä laajennuksessa VE3B (allastilavuus 464 m²)
sekä jatkaa valitulta pohjalta aikataulunmukaista hankesuunnittelua, perustaa suunnittelutoimikunta ohjaamaan toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä käynnistää suunnittelijoiden kilpailutus.

Ehdotus

Esittelijä

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Tekninen lautakunta esittää kaupungihallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

hyväksyy uimahallin tarveselvitys-hankesuunnitelman.
päättää. että nykyinen uimahalli peruskorjataan tarveselvityksen-hankesuunnitelman vaihtoehdon VE2A mukaisesti tai rakennetaan uusi uimahalli vaihtoehdon VE3B mukaisesti.

Lisäksi tekninen lautakunta esittää kaupungihallitukselle, että kaupunginhallitus valitsee suunnittelutoiminkunnan ohjaamaan hankkeen toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, mikäli kaupunginvaltuusto päättää, että nykyinen uimahalli peruskorjataan/laajennetaan tai rakennetaan uusi uimahalli.

Merkitään, että mikäli päädytään jatkamaan hankkeen valmistelua vaihtoehdon VE3B mukaisesti, tuodaan uimahallin sijoitusta koskeva asia päätettäväksi suunnittelutoimikunnan valmistelun pohjalta myöhemmin.

Päätös

Keskustelun jälkeen Maiju Lemettinen teki vastaehdotuksen, että tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että nykyinen uimahalli peruskorjataan VE2A mukaisesti. Rauno Latvala ja Hanne Ronkainen kannattivat Lemettisen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi teknisen lautakunnan yksimielisesti kannattavan Lemettisen ehdotusta, joten tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että nykyinen uimahalli peruskorjataan vaihtoehdon VE2A mukaisesti.

Valmistelija

Satu Kankare, Kaupunginjohtaja, satu.kankare@lapua.fi

Perustelut

Nykyinen uimahalli on rakennettu vuonna 1973 ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1995. Uimahallia ei ole kokonaisuudessaan peruskorjattu rakentamisen jälkeen. Teknisiä parannuksia ja korjauksia on tehty vuosittain kunnossapidon yhteydessä ja uimahallin laajennuksen yhteydessä 1995. Uimahallin vesikattoa ja ilmanvaihto- ja automaatiotekniikkaa uusittiin vuonna 2015.

Nykyinen uimahalli alkaa olla teknisen ja toiminnallisen elinkaarensa päässä. Kuntotutkimuksissa on ilmennyt tarve vedeneristeiden uusimiselle, salaojien uusimiselle ja allasrakenteiden korjauksille. Rakenteiden lopullinen kunto selviää tarkemmin vasta peruskorjauksen yhteydessä rakenteita purettaessa, mutta myös betonisissa runkorakenteissa on paikoin merkittävääkin korjaustarvetta. Liitteenä olevassa tarveselvitys-hankesuunnitelmassa kappale 4 käsittelee nykyisiä toimitiloja, rakenteellista kuntoa ja kehitystarpeita.

Uimahallin peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehtoja vertailtaessa uudisrakentamiseen (RT-kortin 103270 Uimahallit Tilaajan ohje) olemassa olevan rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tulee olla yksi tarkasteltavista vaihtoehdoista, kun korjausaste on yli 60 %. Uimahallin korjausaste on kuntotutkimusten ja selvitysten perusteella Rimako Oy:n toimesta arvioitu olevan 85-90 %. Peruskorjausvaihtoehdossa riski korjausasteen ja kustannusten nousuun on suuri, eikä sitä voi tarkasti määritellä etukäteen.

Hallin korjauksen ollessa teknisen kunnon vuoksi edessä, on syytä myös samalla harkita palvelutason parantamista, mikä on myös edellytys valtion liikuntapaikka-avustuksen saannille. Uimahallin käyttäjäryhmät, koululaiset/opettajat, erilaiset vesiliikuntaryhmät, vammaisryhmät, kuntoutujat, vesiliikunnan aktiiviharrastajat ja urheiluseurat tulee ottaa laajasti huomioon. Käyttäjäryhmien toiminnallisista tarpeista perustellaan virkistyksen ja kuntoilun edellyttämä allasvalikoima ja tilantarvevaatimus. Nykyisen uimahallin toiminnallisuutta heikentää allasvesien lämpötilasäätöjen ongelmat eli opetusaltaassa veden lämpötilan tulee olla n. 29-30 astetta ja kuntouintialtaassa 26-27 astetta. Tällä järjestelmällä se ei ole mahdollista, koska altaat ovat samassa kierrossa, jolloin opetusaltaan lämpötilan nosto aiheuttaa myös kuntouintialtaan liiallista lämpötilan nousua. Esteettömyyssuunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja huomioida nykyisen uimahallin esteettömyyskartoitus vuodelta 2020.

Energiatehokkuuden kannalta uudisrakentaminen mahdollistaa suurimman energian säästöpotentiaalin, mikä on nousevissa energiahinnoissa merkittävä päätökseen vaikuttava asia.

Mikäli nykyiset tilat peruskorjataan, on uimahalli poissa käytöstä remontin ajan noin 18 – 24 kuukautta. Oppilaille on järjestettävä kuljetus naapurikuntien uimahalleihin, koska uintiopetus on opetussuunnitelman mukainen velvoite. Uimahallin tilapäinen sulkeminen aiheuttaa haittaa autottomille sekä erityisesti lapsille, nuorille ja ikäihmisille.

Uimahallin tarveselvitys-hankesuunnitelman mukaiset toteutusvaihtoehdot ovat nykyisen peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä kokonaan uuden uimahallin rakentaminen. Iltakouluja on pidetty valtuustolle 12.4.2021, 17.1.2022, 15.2.2022 ja 29.9.2022. Valtuuston talousseminaarissa 25.-26.10.2022 valtuusto linjasi, että valtuustolle esitetään vaihtoehdoiksi perusparannus/laajennus VE2A tai uudisrakennus. Valtuuston talousseminaarin linjauksen mukaisesti tekninen johtaja teki esityksen tekniselle lautakunnalle 21.11.2022.

Talousseminaarin jälkeen on tarveselvitys-hankesuunnitelmaan lisätty uusi uimahalli vaihtoehto VE3B, jossa allastilavuus vastaisi peruskorjaus/laajennus vaihtoehdon VE2A allastilavuutta. Liitteenä olevan tavoitehinta-arvion mukaan investointi olisi suuruudeltaan peruskorjaus/laajennus vaihtoehdolla VE2A 7.507.200 euroa ja uusi uimahalli vaihtoehdolla VE3B 9.542.400 euroa. Rimako Oy:n kustannusarvioon elokuussa 2021 on tehty noin 15 % korotukset kustannuksiin. Lopullinen kustannustaso määräytyy hankinta-ajankohdan mukaisesti.

Investointiehdotuksessa on varauduttu uimahallin peruskorjaukseen/uuden uimahallin rakentamiseen suunnitelmavuosina 2024-2025. Investointiehdotuksessa on suunnitelmavuodelle 2024 esitetty 6,5 miljoonan euron määrärahaa ja suunnitelmavuodelle 2025 5,5 miljoonan euron määrärahaa.

Rakentamisen arvioidaan hidastuvan Suomessa ensi vuoden aikana. Korkotason arvioidaan nousevan. Tarveselvitys-hankesuunnitelman mukaisesti esitetäänkin, että valtuusto tekisi nyt päätöksen siitä, tehdäänkö peruskorjaus/laajennus vai uusi uimahalli. Suunnitelmat valmisteltaisiin vuoden 2023 aikana ja kilpailutus toteutettaisiin alkuvuonna 2024. Suunnitelmien ja kilpailutuksen valmistuttua valtuusto päättäisi rakentamisesta.

Lapuan kaupunginhallitus on 22.11.2022 päättänyt, että 1. Keskustan kaupunginosan kortteleiden 121-124, 126, 128, 135 sekä katu-, tori-, puisto- ja liikennealueille pannaan vireille asemakaavan muutoksen laatiminen. Lapuan kaupunginhallitus on 17.10.2022 päättänyt, että Kiviristin alueelle pannaan vireille asemakaavan muutoksen laatiminen. Mikäli valtuusto päättäisi rakentaa uuden uimahallin, tulisi em. asemakaavan muutossuunnitelmissa arvioida uuden uimahallin sijoittumista joko entisen Matkahuollon alueelle tai vanhan lukion alueelle. Uimahallin rakentaminen keskeiselle paikalle lisäisi Lapuan keskustan vetovoimaisuutta.

Teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti suositelluin ja riskittömin vaihtoehto on uuden uimahallin rakentaminen vaihtoehdon VE3B mukaisesti. Tarveselvitys-hankesuunnitelmassa on esitetty molemmat vaihtoehdot, joten valmistelu on tehty kattaen vaihtoehdot, joista valtuusto tekee lopullisen päätöksen.

Uimahallin hintavertailu sekä umahallin tarveselvitys-hankesuunnitelma liitteenä
Vanhusneuvoston kannanotto, vanhusneuvoston päivitetty kannanotto sekä vammaisneuvoston lausunto uimahalli-asiaan oheismateriaalina.

Ehdotus

Esittelijä

Satu Kankare, Kaupunginjohtaja, satu.kankare@lapua.fi

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

1. hyväksyy uimahallin tarveselvitys-hankesuunnitelman

2. päättää, että vaihtoehdoista valitaan uuden uimahallin rakentaminen vaihtoehdon VE3B mukaisesti ja käynnistetään tarveselvitys-hankesuunnitelman mukainen suunnittelu

Kaupunginhallitus toteaa, että uimahallin sijoituspaikasta tulee tehdä sijoituspäätös mahdollisimman pian huomioiden esittelytekstissä mainitut vireillä olevat asemakaavat sekä ottaen huomioon Lapuan keskustan kehittäminen.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että se tulee myöhemmin nimeämään suunnittelutoimikunnan ohjaamaan hankkeen valmistelua, mikäli valtuusto päättää uimahallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta tai uuden uimahallin rakentamisesta.

Päätös

Kaupunginjohtaja alusti asiaa.

Teknisen lautakunnan käsittelyssä tapahtuneen menettelytapavirheen vuoksi kaupunginjohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian teknisen lautakunnan uudelleen käsittelyyn.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen ja palautti asian teknisen lautakunnan uudelleen käsittelyyn.

Esteellisenä (yleislausekejäävi) kokouksesta poistui tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 17.38 - 17.46 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Pöntinen.

Puheenjohtajana tämä pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 17.38 - 17.46 toimi kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Pekka Kivisaari.

Valmistelija

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Perustelut

Ramboll Finland Oy on laatinut Lapuan urheilutalosta kuntokatselmusraportin, joka on päivätty 16.12.2019. Kuntokatselmus perustuu kiinteistön silmämääräiseen tarkastukseen ja huoltohenkilökunnan haastatteluihin. Rakenteita tai
rakennusmateriaaleja ei ole avattu. Tämän takia rakenteisiin tai teknisiin järjestelmiin liittyviä piileviä puutteita ei ole voitu tuoda esille katselmuksessa. Katselmuksessa on suositeltu tehtäväksi erillisiä kuntotutkimuksia, joiden perusteella voidaan korjaustarpeita, ajoitusta ja kustannuksia tarkentaa.

Uimahallin uima-altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus on valmistunut 12.8.2020. Tutkimuksessa on todettu uima-altaiden betonirakenteissa ja tukipilareissa terästen ruostumista, joka on mahdollista karbonatisoitumisesta ja kloridirasituksesta johtuen. Tutkituissa näytteissä havaittiin monessa kohteessa betonin heikentymistä. Mikäli uimahalli peruskorjataan, kysessä on laajamittainen peruskorjaus ja hankkeelta edellytetään, että se täyttää uudisrakentamiseen verrattavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset olennaiset tekniset vaatimukset. Tämä lisää peruskorjausvaihtoehdon kustannuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 l §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 g §:n mukaan uusi rakennus, joka koostuu katetusta seinällisestä rakenteesta ja jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennukseksi. Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Energiatehokkuusdirektiivin tulevat vaatimukset lisäävät kuntien velvoitteita julkisten rakennusten osalta. Julkiselle sektorille asetetaan rakennuskannan 3 %:n vuosittainen peruskorjausvelvoite ns. nollaenergiatasoon. Energiatehokkuusdirektiivin mukaan aikaisemmin on edellytetty, että energiatehokkuuden parantamista on lisättävä rakennuksissa, joissa on energiatehokkuus huonoin ja energiatoimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja teknisesti toteutettavissa. Direktiivin uudistamisen jälkeen energiatehokkuustoimenpiteiltä ei vaadita enää kustannustehokkuutta ja teknistä toteutettavuutta. Energiatehokkuuusdirektiivin uudistaminen on osa EU-komission 55 -valmiuspakettia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että peruskorjausvaihtoehdossa tulee uimahallin peruskorjaus suunnitella siten, että sillä saavutetaan uusien tulevien vaatimusten mukainen energiatehokkuus.

Ottaen huomioon nykyiseen uimahalliin peruskorjauksen yhteydessä vaadittavat muutokset, on syytä käynnistää uuden uimahallin suunnittelu. Uuden uimahallin rakentamisen yhteydessä saadaan parhaiten huomioitua julkiselle rakentamiselle lähivuosien aikana tulevat uudet vaatimukset.

Lapuan urheilutalon kuntokatselmusraportti ja Lapuan uimahallin uima-altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus sekä esteettömyyskartoitus oheismateriaalina.

Ehdotus

Esittelijä

Mirva Korpi, Tekninen johtaja, mirva.korpi@lapua.fi

Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

hyväksyy uimahallin tarveselvitys-hankesuunnitelman.
päättää. että käynnistetään vaihtoehdon VE3B mukainen uuden uimahallin suunnittelu.

Lisäksi tekninen lautakunta esittää kaupungihallitukselle, että kaupunginhallitus valitsee suunnittelutoiminkunnan ohjaamaan hankkeen toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita ehdolla, että kaupunginvaltuusto päättää uuden uimahallin rakentamisesta.

Päätös

Keskustelun aikana Arvi Välkkilä teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan vastaehdotuksen kohtaan 2, että tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että nykyinen uimahalli peruskorjataan ja laajennetaan vaihtoehdon VE2A mukaisesti. Puheenjohtaja Rauno Latvala kannatti esitystä.

Koska oli tullut kannatettu vastaehdotus, puheenjohtaja ilmoitti että on suoritettava äänestys ja että äänestys tapahtuu nimenhuutoäänestyksenä.

Äänestyksessä esittelijän pohjaehdotus on JAA ja Välkkilän tekemä vastaehdotus EI.

Suoritetussa äänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti:

JAA-ääniä 3 (Lemettinen Maiju, Matilainen Heli, Tuuri Jaana)
EI-ääniä 5 (Lahdensuo Janne, Latvala Rauno, Ojanperä Jaakko, Ronkainen Hanne, Välkkilä Arvi).

Puheenjohtaja totesi, että lautakunnan päätökseksi tuli Välkkilän tekemä vastaehdotus, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että nykyinen uimahalli peruskorjataan ja laajennetaan vaihtoehdon VE2A mukaisesti. Muilta osin pohjaehdotus hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Esteellisyys

Puheenjohtaja Olli Lahdensuo ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi). Hän poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn ajan toimi varapuheenjohtaja Rauno Latvala.

Valmistelija

Minna Kangasluoma, Hallintopäällikkö, minna.kangasluoma@lapua.fi